Olen Japanissa sekä syntynyt että kasvatukseni saanut puhdasverinen japanilainen, mutta aion seuraavassa esitellä kulttuuripiirteitä, jotka yllättivät minutkin muuttaessani Fukuokaan.
Fukuoka-niminen maakuntakaupunki on syntynyt kahdesta kaupungista: Fukuokasta ja Hakatasta. Fukuoka oli sotilaskaupunki (linnakaupunki), jonka piirissä oli linna, kun taas Hakata kukoisti kauppiaiden kaupunkina. Niinpä monet Fukuokan perinteisistä erikoistuotteista saivat alkunsa Hakatassa, ja Hakata-sanaa käytetään tuotenimissä kuten Hakata-nukke ja Hakata-kangas.
Pakarat paljaana festivaalissa
Koin, että Hakata-Gion Yamakasa, Hakataa edustava, hyvin erikoinen festivaali sisältää kovin yllättäviä piirteitä. Vuonna 1241 alkunsa saanut festivaali on hyvin perinteikäs, ja se on merkitty kansalliseen tärkeiden aineettomien kansanperinteiden kulttuuripääomalistaan (jūyō mukei minzoku bunkazai). Ensinnäkin festivaalissa yllättää ajanjakso. Viralliseksi ajankohdaksi on ilmoitettu 1.–15. heinäkuuta, mutta varsinainen festivaali alkaa kulissien takana jo kesäkuun alkupuolella. Festivaalivalmistelut alkavat Yama-pyhäkköä edustavan, suuren ja raskaan kantorakennelman pystyttämisellä. Tähän menee helposti jopa kuukausi. Niinpä koko festivaali kestää peräti puolitoista kuukautta.
Koska kyseessä on miesten festivaali, joka on kielletty naisilta, Hakatasta peräisin olevat kauppiaat jättävät liikkeensä naiskatraan huomaan jopa puolentoista kuukauden ajaksi työskennelläkseen festivaalin parissa. Toinen yllättävä seikka liittyy festivaalin ulkomuotoon. Festivaalin aikana pukeudutaan festivaaliasuun, johon kuuluvat ihonmyötäiset, alushousuja muistuttavat housut ja pituudeltaan puolikasta japanilaista kimonoa muistuttava, pitkäksi happi-takiksi kutsuttava päällysasu.
Festivaaliasuja ei yleensä näe festivaaliajan ulkopuolella, mutta tätä asua saatetaan käyttää myös osallistuttaessa muihin tilaisuuksiin, joissa on pukukoodi, kuten häihin ja hautajaisiin. Lisäksi Yamaa kannettaessa puvustus vaihdetaan kokonaan. Miehet juoksevat ympäriinsä shimekomi-vyön (sama kuin sumopainijoiden käyttämä mawashi-lannevyö) ympäröimät pakarat paljaina ja käsiliina pään ympärille kiedottuna, ja ympäriltä jatkuvasti viskottava vesi kirpoaa höyrynä heidän vartaloiltaan. He näyttävät todella uljailta sankareilta. Festivaali huipentuu tähän tapahtumaan, joka järjestetään 15. heinäkuuta. Fukuokan kesän sanotaan alkavat tästä festivaalista, joten jos sinulla on mahdollisuus tulla Fukuokaan, suosittelen sovittamaan ajankohdan yhteen festivaalin kanssa. (Yama-kantoharjoituksia voi nähdä myös 10.–14. heinäkuuta.)
Kohtaamissillalla tavataan
Kuten edellä mainitsin, Fukuoka ja Hakata olivat alun perin eri kaupunkeja. Niinpä niiden välillä on paljon eripuraa aiheuttavia aiheita. Kaupungit erottaa Nakagawa-joki, jonka yli ulottuva silta tunnetaankin myös kohtaamissiltana! Kyseessä on siis silta, jolla Fukuoka ja Hakata kohtaavat toisensa. Sillalla on penkeillä ja katoksilla varustettuja lepopaikkoja, joissa oleskellessa on hauskaa katsoa ja vertailla Fukuokan ja Hakatan kaupunkeja. Myös turistien keskuudessa vaikuttaa olevan yleistä ottaa sillalla omakuvia kännykkäkameran selfie-toiminnolla ja selfie-kepillä. Joka kerta näen jonkun tekevän näin. Jos tulet Fukuokaan, ethän unohda ottaa valokuvaa kohtaamissillalla! Lisäksi täältä lähtevät kiertoajelut Nakagawa-joelle ja Hakatan lahdelle (to-, pe- ja la-iltaisin) sekä luontoa tulvillaan olevalle Nokonoshiman saarelle (la, su ja kansallisina vapaapäivinä). Fukuokan näkymä on kaunis mereltä päin katsottuna. Jos vierailet paikkakunnalla, suosittelen sovittamaan aikatauluun myös lauttamatkan.
Elävää ravintoa nauttimaan
Fukuokan hyviin puoliin kuuluvat meri, vuoret ja rikas ruokakulttuuri. Suosittelen kalmarista tehtyä sashimia nimeltä ika no ikizukuri, jossa sashimipalat on aseteltu muistuttamaan elävää kalmaria. Kun Fukuokassa pyytää ika no ikizukuria, mikä voi olla hieman puistattava ajatus, saa lopulta eteensä kuultavan kalmarin, jonka lonkerot yhä luikertelevat. Lisäksi kalmari muuttaa hetki hetkeltä väriään. Jos sitä tökkii syömäpuikoilla, väri muuttuu yhtäkkiä. Lisää päälle hiukan soijakastiketta ja imaise suuhusi. Vaikka touhu näyttää julmalta, ruoka maistuu makealta ja todella herkulliselta. Toivon lopuksi, että nautit myös kalmarin kiemurtelevia jalkoja (jap. geso) tempurana, mikä on vielä herkullisempaa. Kalmarilla on omalaatuinen koostumus ja purutuntuma, johon te suomalaiset ette ole tottuneet, mutta olkaa hyvät ja kokeilkaa!
Teksti: Tomoko Kitami
Käännös: Johannes Cairns
Kuvat: Tomoko Kitami, Kyushu Tourism Promotion Organization ja Fukuokan kaupunki
Artikkeli julkaistu SJY:n Kokoro-lehden numerossa 1-2016.