Teimme marraskuussa kahden viikon lomamatkan Japanin pääsaaren Honshun länsiosiin Chugokun alueelle. Marraskuu on hyvä aika matkustaa Japanissa. Ulkomaisten turistien määrä on tähän aikaan huomattavasti pienempi kuin keväällä kirsikkapuiden kukkiessa. Marraskuu on Japanissa suosittua kotimaisen matkustamisen aikaa upean ruskan vuoksi. Japanin marraskuun sää vastaa Suomen kesäsäätä: matkamme aikana päivälämpötilat vaihtelivat 16 – 26 asteen välillä.
Sadonkorjuun aikaan Chugokun maaseudulla
Lensimme Osakaan Helsingistä Finnairin suoralla lennolla. Japanissa vuosia asuneina olemme tottuneet vasemmanpuoliseen liikenteeseen joten vuokrasimme Osakasta auton kahdeksi viikoksi. Harkitsimme auton sijasta myös Länsi-Japanin junapassin hankkimista, mutta päädyimme auton vuokraukseen koska se antaa täydellisen valinnanvapauden reitin ja pysähtymisten suhteen.
Matka turistisesongin ulkopuolella on miellyttävää
Chugokun alue jakautuu kahteen osaan, alueen läpi halkovan vuoriston pohjoispuoliseen San-in ja etelärannikon San-yo alueisiin. Nimet tarkoittavat vuorten varjoista ja aurinkoista puolta. Pohjoisrannikko on rauhallisempi, sen luonto on upeampaa ja koko ajan lähellä. Isoja kaupunkeja on myös melko harvassa. Etelärannikolla on taas enemmän liikennettä ja suuria kaupunkeja. Molemmilla rannikoilla on paljon nähtävää, joten matkailijan kannattaa kattaa ne molemmat. Alueen yli sata kuumien lähteiden kylpyläpaikkakuntaa tarjoavat hyvät mahdollisuudet tutustua ja kokea japanilainen kylpyläkulttuuri.
Koska matkustimme ulkomaisten turistien huippusesongin ulkopuolella niin pystyimme toimimaan siten, että päätimme joka ilta seuraavan päivän matkaohjelman ja varasimme samalla seuraavan yön majoituksen hotellin ilmaista nettiyhteyttä käyttäen.
Osakasta lähdettyämme suunnistimme ensiksi suoraan vuorten yli pohjoisrannikolle Amanohashidaten hiekkasärkälle. Tämä hiekkasärkkä on japanilaisen näkökannan mukaan yksi Japanin kolmesta luonnonkauneimmasta näkymästä. Kesällä hiekkasärkän rannat ovat täynnä auringonpalvojia ja uimareita. Näin syksyllä tämä muutaman kilometrin mittainen mäntyjä kasvava kapea hiekkakannas oli rauhallinen ja hieno kävellä päästä päähän.
Tuulen kallistama mänty Amanohashidaten hiekkasärkällä
Kuumia kylpyjä ja hiekkadyynejä
Seuraava kohteemme oli yksi Länsi-Honshun kuuluisimmista onsen-kylpyläkaupungeista nimeltään Kinosaki Onsen. Se sijaitsee Toyookan kaupungin lähellä Maruyama-joen varrella. Siellä yövyimme pienessä erinomaisessa ryokanissa, jossa henkilökunta yllätti kutsumalla meidät heti alkajaisiksi teeseremoniaan. Kinosakin kaupungissa on peräti seitsemän yleistä kylpylää ja pääsylippu kaikkiin niihin kuuluu ryokanien huonehintaan. Valitsimme onseneista kaksi mielenkiintoisinta ja rentouduimme siellä ulkoilmassa kuumissa rotemburo-kylvyissä perusteellisesti.
Kinosakin jälkeen oli vuorossa tutustuminen Tottorin kaupungin upeisiin hiekkadyyneihin. Tämä kuuluisa hiekkakumpu aivan kaupungin vieressä meren rannalla on 50 metrin korkuinen ja kaksi kilometria pitkä luonnonnähtävyys. Dyyneille voi kiivetä helposti vieressä sijaitsevalta pysäköintialueelta.
Tottorista suunnistimme seuraavaan yöpymiskohteeseemme Yonagon kaupungin vieressä sijaitsevaan Sakaiminatoon, joka on pieni mutta vilkas satamakaupunki. Olimme etukäteistietojen perusteella varanneet yösijan uudesta Onyado Nono -nimisestä liikemieshotelliksi naamioidusta kylpylähotellista. Hotellin koko lattiapinta-ala huoneista ja käytävistä ravintoloihin ja hisseihin asti oli päällystetty tatami-matoilla. Sen toinen erikoisuus on 12-kerroksisen rakennuksen katolla sijaitseva aito japanilainen kylpylä rotemburo-altaineen. Hotelli tarjosi myöskin iltaisin kylpemisen jälkeen ilmaisen nuudeliaterian vierailleen.
Onyado Nono hotellin kattokylpylä
Shintolaispyhäkköjä ja sakea
Jatkoimme matkaa autollamme viereiseen Matsuen kaupunkiin. Sen suurin nähtävyys on vuonna 1611 valmistunut korkealla kukkulalla sijaitseva upea Matsuen linna, joka on yksi harvoista alkuperäisenä säilyneistä japanilaisista linnoista. Linnan vallihautaa reunustaa katu, jonka varrella on vanhoja samurai-taloja, teehuone ja museoita.
Kaupungissa olisi voinut viipyä pidempäänkin, mutta halusimme vielä samana päivänä nähdä läheisessä Izumon kaupungissa sijaitsevan Izumo-Taishan shintolaispyhäkön. Tämä ikivanhaan taisha-zukurityyliin rakennettu avioliiton jumalalle pyhitetty paikka on yksi Japanin kuuluisimmista shintolaiskohteista ja siellä rukoilemisen uskotaan auttavan puolison löytymisessä ja tuovan avio-onnea.
Yövyimme Hamadan kalastuskaupungissa ja seuraavana päivänä ajoimme kauniiden vuoriston ruskamaisemien halki ihailemaan Oi-laakson terassoituja riisipeltoja. Riisipeltojen reunoilla kypsiä mikan-mandariineja ja kaki-hedelmiä (persimmon) kantavat hedelmäpuut olivat todella kauniita auringon paistaessa siniseltä taivaalta.
Iltapäiväksi ehdimme myös keskellä vuoristoa sijaitsevaan Tsuwanon pikkukaupunkiin, jossa sijaitsee yksi Japanin hienoimmista shintopyhäköistä Taikodani Inari Jinja. Tässä sadonkorjuun jumalalle Inarille pyhitetyssä ja vuoren kylkeen rakennetussa värikkäässä pyhäkössä on yli tuhannen punaisen torii-portin muodostama mutkikas portaikkokäytävä alhaalta laaksosta ylös temppeliin saakka.
Taikodani Inari Jinja pyhättö Tsuwanossa
Tsuwanon kaupunki on myös kuuluisa perinteisistä samurai-taloista sekä 1700-luvulta peräisin olevista pienistä sake-panimoista, joissa voi tutustua saken valmistukseen ja maistella ja ostaa niiden tuotteita. Kaupungin läpi virtaavassa joessa on runsaasti värikkäitä karppikaloja.
Tsuwanon jälkeen lähdimme nousemaan autolla vuoria ylöspäin. Automme navigaattori antoi reitin joka vei meidät yhä kapeammille ja mutkikkaammille pikkuteille yli värikkään ruskan peittämien vuorten, kunnes lopulta laskeuduimme saaren eteläpuolelle San-yon alueelle.
Hiroshiman kauhut ja Miyajiman kauneus
Hiroshima on San-yo alueen suurin kaupunki ja siellä vierailimme rauhanpuistossa, Hiroshiman atomipommin muistomuseossa sekä muilla 6.8.1945 ”Little Boy” atomipommin aiheuttamien tuhojen muistomerkeillä.
Atomipommin jälkiä Hiroshimassa
Kaupungin iloisempi puoli löytyi rautatieaseman läheisyydestä jossa kymmenet okonomiyaki-ravintolat taistelivat äänekkäästi asiakkaista. Okonomiyaki on Länsi-Japanin perinteistä ruokaa ja on eräänlainen pizzan, munakkaan ja pannukakun välimuoto, josta kukin ravintola on tehnyt ikiomat versionsa.
Okonomiyakia valmistamassa Hiroshiman asemalla
Seuraavana aamuna suuntasimme Miyajiman saarelle. Saaren nähtävyys on Itsukushima Jinjan shintolaispyhäkkö ja sen rantaveteen rakennettu valtava 17 metriä korkea punainen O-torii portti, jota ihailemaan tulee lautoilla mantereelta päivittäin tuhansia matkailijoita. Kesyjä peuroja täynnä olevalle saarelle pääsee laivalla suoraan myös Hiroshiman keskustasta.
Matkamme jatkui Kurashikin pieneen kaupunkiin lähellä Okayamaa. Kurashikissa oleva Bikanin historiallinen alue on kuuluisa 1600-luvulta peräisin olevista kauppiastaloistaan ja varastorakennuksistaan sekä venetsialaistyyppisistä kanaaleistaan. Maisemia voi ihailla myös kanaaleissa risteilevistä veneistä käsin.
Seuraavana aamuna Okayamassa tutustuimme Korakuenin puistoon. Vuonna 1700 avattu Korakuen pienine lampineen, teehuoneineen, pyhäkköineen sekä kukkaistutuksineen on yksi neljästä Japanin kuuluisimmasta puistosta Shikokulla sijaitsevan Ritsukoenin, Kanazawan lähellä sijaitsevan Kenrokuenin ja Mitossa sijaitseavan Kairakuenin rinnalla. Iltapäivän vietimme kuulussa bizen-keramiikkakaupungissa Imbessä.
Bizenin keramiikkaa
Himejin upea linna ihastutti
Seuraavaksi suuntasimme Himejin kaupunkiin nähdäksemme sen kuuluisan linnan. 1600-luvun alusta peräisin olevaa Himejin linnaa pidetään mestariteoksena ajalta jolloin japanilaisten linnojen ainutlaatuinen rakennustekniikka oli huipussaan. Värinsä vuoksi linnaa kutsutaan myös nimellä ”Hakuro-jo”, joka tarkoittaa valkoisen harmaahaikaran linnaa. Sirosta ulkomuodostaan huolimatta Himejin linna on vankkarakenteinen ja rakentamisessa on otettu huomioon sekä puolustus- että hyökkäysnäkökohdat. Vitivalkoiseksi maalattu linna oli vastikään kunnostettu. Päärakennuksen sisään voi kiivetä ylös kymmeniä kapeita portaita pitkin ihailemaan kaupungin yli avautuvia näkymiä.
Viimeisin kaupunkikohteemme ennen paluuta Osakaan oli Kobe. Tämä vuonna 1995 maanjäristyksessä pahasti tuhoutunut kaupunki on jälleenrakennettu tyylikkääksi kokonaisuudeksi. Koben alueen kuuluisaa wagyu-häränlihaa tarjosivat lukuisat isot ja pienet ravintolat Sannomiyan aseman läheisyydessä. Kobessa on myös pieni mutta vilkas kiinalaiskaupunginosa Motomachi Chinatown.
Kobesta emme suinkaan halunneet kiirehtiä suoraa tietä Osakaan vaan suuntasimme läheisen Rokko-vuoren toisella puolella sijaitsevaan Arima Onseniin, tutustuaksemme tähän yhteen Japanin vanhimpiin kuuluvaan suosittuun kylpyläkaupunkiin. Arimassa on nautittu kuumista lähteistä jo 700-luvulta saakka. Sieltä jatkoimme Takarazukan pikkukaupunkiin joka on samannimisen naisista koostuvan kuuluisan musikaali- ja revyyesiintyjäryhmän kotikaupunki. Keskellä kaupunkia kohoavan suuren Takarazuka Revue Hallin esitykset ovat joka päivä loppuunmyytyjä.
Autoilu Japanissa on vaivatonta
Automatkamme kesti 12 päivää ja matkamittariin kertyi 1400 kilometriä. Välttelimme moottoriteitä ja ohjastimme auton navigaattorin ajeluttamaan meitä pikkuteitä paikasta toiseen.
Japanissa on varsinkin isojen kaupunkien ulkopuolella helppo ajaa autoa, koska liikennettä pienemmillä maalaisteillä on melko vähän. Matkakohteiden syöttäminen navigaattoriin käy helpoimmin puhelinnumeron muodossa, sillä japanilaisten osoitteiden syöttäminen on meille ulkomaalaisille erittäin hankalaa.
Auton navigointi on helpointa puhelinnumeron avulla
Mikäli olet suunnittelemassa automatkaa Japaniin tutustu näillä sivuilla olevaan artikkeliin ”Autoillen Japanissa – helpompaa kuin uskoisikaan”.
Teksti ja kuvat: Anita ja Petteri Kostermaa