Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry – SJY

Shintolaisuus ja Bushidō

Koska shintolaisuuden sanotaan olevan japanilaisen kulttuurin ydin, näyttäisi olevan olennaisen tärkeää tuntea shintolaisuuden perusteet voidakseen ymmärtää japanilaista kulttuuria. Shintolaisuudella ei ole tiettyä perustajaa eikä mitään oppia tai pyhiä kirjoituksia. Ei myöskään ole selvää, milloin ja miten shintolaisuudesta tuli uskonto. Näin ollen meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kääntyä suullisen perinteemme, Kojikin puoleen (Kojiki on Kalevalaan verrattavissa oleva japanilainen mytologia) löytääksemme shintolaisuuden lähteen.

Japanin mytologian mukaan maailmankaikkeus oli alussa yksi kokonaisuus, joka lopulta jakaantui taivaaksi ja maaksi. Taivaallisesta maailmasta ilmestyi kami (sillä tarkoitetaan pyhää tai kunnioitettua ilmiötä, joka usein käännetään jumalaksi) ja miesjumala avioitui naisjumalan kanssa. Tämä synnytti “yaoyorozu no kamin” (mikä tarkoittaa kirjaimellisesti kahdeksan miljoonaa kamia), esi-isämme, kotimaamme Japanin, vuoret, metsät, joet sekä kaiken luonnossa olevan. Tämä on shintolaisen uskon lähtökohta (shintolaisuus on siis etninen uskonto).

Shintolaisuuden opetus on se, että tämänpuoleinen maailma jatkuu ikuisesti ja maailma saadaan paremmaksi työskentelemällä innokkaasti ja tekemällä yhteistyötä muiden ihmisten kanssa. Vaikka ihminen kuolee, sielu elää jatkossakin ja suojelee ja johtaa jälkeläisiä. Shintolaisuus opettaa, että on tärkeää ja arvokasta työskennellä ahkerasti nykyisessä elämässä (ei arvosteta tuonpuoleista maailmaa). Shintolaisuuden maailmankuvassa sekä kami että ihmiset ovat samanvertaisesti luonnon alaisia, molemmat ovat osa luontoa, ja voimme tunnistaa luonnossa itsessäkin kamien läsnäolon. Japani on kautta aikojen ollut maatalousyhteiskunta. Aikojen kuluessa japanilaiset kehittivät kyläyhteisöä ja elivät viljellen vähäisiä maitaan yhteistyössä ja luonnon ympäröimänä. Tällaisissa olosuhteissa japanilaiset tunsivat ihmisen ymmärryksen ylittävää voimaa, jumalallista läsnäoloa luonnossa, kuten vuorissa, puissa, meressä, kivissä. Ja näistä tuli heille kami-jumalia, joilta he rukoilivat hyvää satoa, suojelua elämässäkin.

Wa (harmonia)

Japanissa on syntynyt ja kehittynyt jokapäiväisen elämän kautta arvokriteeri, jossa pidetään ihmisten kanssakäymistä, ihmissuhteista huolehtimisesta sekä ryhmässä sopusoinnussa toimimista “hyvänä asiana” toisin kuin metsästys- ja paimentolaisyhteiskunnissa, joissa käytetään arvokriteerinä yksilöllistä osaamista ja toimintaa. “Wa” (harmonia) on japanilaisten vaalimien kaikkien arvojen kulmakivi.

Henkiset ominaisuudet

Kamakura, johon Shōgun (sotilasjohtaja) Minamoto no Yoritomo perusti hallintokaupunkinsa vuonna 1180, on ensimmäinen sotilashallinnon syntypaikka. Kaupunki tunnetaan myös Zen-buddhalaisuuden ja samurai-kulttuurin kukoistuksesta. Tämän aikakauden poliittinen järjestelmä oli feodaalinen yhteiskunta, joka perustui isäntä-palvelija -suhteeseen läänitysperiaatteella. Feodaalisessa järjestelmässä Shōgun takasi alamaistensa sosiaalistatuksen sekä elämän, ja toisaalta vastapalveluksena alamaiset vannoivat isännälleen uskollisuutta. Taisteluissa he taistelivat suojellakseen isäntiänsä itsensä unohtaen. Tämä oli bushi-soturi-ihanne. Bushi-yhteiskunnassa “uskollisuus” -ajatus yhdistettiin palvelukseen ja perusteellista uskollisuutta pidettiin hyveenä. Näin ollen bushi-soturilta vaadittiin jatkuvaa hengen vahvistamista, budōn (taistelulajien) harjoittelua sekä akateemista oppimista.

TIE, michi, do

Shintolaisuus opettaa meitä olemaan uskollisia isännälle, kunnioittamaan esi- isiä, omistautumaan vanhemmille sekä elämään yksinkertaisesti, rehellisesti ja nöyrästi. Zen-buddhalaisuus opettaa meitä taas vahvistamaan henkeämme, jotta voisimme käsitellä asioita aina rauhallisesti, normaalisti hätätilanteessakin, sekä hillitsemään yksilöllisiä halujamme ja antautumaan omaan kohtaloomme. Näiden opetusten ja mietiskelyn avulla itsensä kohtaamalla Bushi löysi soturin “tien”. Japanilaisilla on taipumus määritellä tieksi mikä tahansa asia, minkä kautta pyritään tavoittamaan henkisiä arvoja taitojen parantamiseksi. Jotta voisi hallita korkeatasoista henkisyyttä, otetaan käyttöön ”oppimismalli”, joka on käytännöllinen tapa oppia tekniikkaa.

Hachimangun juhlatapahtumat

Hachimangu-pyhäkkö oli soturisuvun suojeluksessa ja sai sillä osakseen syvää kunnioitusta jo keskiajalla. Hachimangu-pyhäkössä pidetyt juhlatapahtumat olivat korkeasti henkisiä, kuten esimerkiksi Yabusame-shintolaisrituaali. Koska taistelulajien päivittäisen harjoittelun saavutukset omistettin Hachimangu-pyhäkölle, Yabusame-rituaali oli kieltämättä juhlallinen ja loistoisa esitys.

Uskonnon tehtävät

Osallistuin jokin aika sitten eri uskontojen yhteiseen rituaaliin ja silloin ymmärsin, että vilpitön ja vakava rukous saa vastakaikua muilta uskonnoilta, ylittää kansallisia rajoja ja uskontojen, uskonlahkojen sekä uskonnollisen vakaumuksen tyylin eroja. Uskon, että kunkin uskonnon vilpittömällä ja sydämestä tulevalla rukouksella voidaan maailmaan saada rauha ja ihmiskunnalle onni.

Lopuksi

Venäjän vallan loppupuolella, Suomen synkällä aikakaudella itsenäisyysliikkeen yhteydessä syntyi Finlandia-teos, jonka Jean Sibelius sävelsi rakkaudella kotimaataan ja sen perinteitä ajatellen. Sävellys antoi voimaa myös itsenäisyysliikkeelle. Toivon nyt ihmiskunnan ajatusten yhdistyvän samanlaiseksi sopusointuiseksi kokonaisuudeksi. Toivon myös, että nautitte tästä tilaisuudesta kanssamme ja voitte tuntea Kami-jumalien siunaukset.

Teksti: Shigeho Yoshida

Shigeho Yoshida on Kamakurassa sijaitsevan Tsurugaoka Hachimangu -pyhäkön ylipappi. Teksti on lyhennelmä ylipappi Yoshidan puheesta Spirit of Samurai 2014 -tapahtuman juhlaluennolla Kansallismuseossa 30.5. 2014.

(Artikkeli julkaistu SJY:n Kokoro-lehden numerossa 3/2014.)