SUOMALAIS-JAPANILAISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI
Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry:n tavoitteet ja periaatteet
Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry on Helsingissä 8.5.1935 perustettu ystävyysyhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on herättää sivistyksellistä vuorovaikutusta Japanin ja Suomen kesken sekä edistää Japanin tuntemusta Suomessa ja Suomen tuntemusta Japanissa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
- Edistää suomalaisten ja japanilaisten henkilökohtaista kanssakäymistä.
- Harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa sekä jäsenilleen että muulle yleisölle. Yhdistyksen jäsenlehden nimi on Kokoro.
- Järjestää erilaisia tapahtumia kuten esitelmä- ja koulutustilaisuuksia, konsertteja, japanilaisia juhlia ja festivaaleja sekä omatoimisesti että yhteistyökumppaneiden kanssa.
- Ylläpitää yhteyksiä sekä Suomen että Japanin lähetystöihin sekä tiede- ja taidealan järjestöihin ja laitoksiin.
- Pitää yhteyttä Japanissa toimiviin Japanilais-Suomalaisiin yhdistyksiin ja Suomessa muihin Japaniin liittyviin yhdistyksiin ja tahoihin.
- Yhdistyksen toiminta perustuu vastikkeettomaan vapaaehtoiseen työpanokseen.
- Yhdistys käyttää toiminnassaan lyhennettä SJY, kansainvälisissä yhteyksissä englanninkielistä nimeä Finnish-Japanese Society ja japaninkielistä nimeä Fin-Nichi Kyookai.
Yhdistyksen jäsenmerkki ja jäsenkortti
Yhdistyksen alkuperäinen jäsenmerkki teetettiin aikoinaan Tillanderilla. Merkkiä myytiin jäsenille 500 markan hintaan. Yhdistyksessä on säilynyt yksi alkuperäinen merkki, jossa on merkintä H813. Kiinnitys on kierteillä, ruuvikiinnitys.
Jäsenmerkissä käytetyt kanji-merkit ovat ns. vanhaa japania ja ne eivät ole enää Japanissa yleisessä käytössä. 芬 merkki on Finland 芬蘭土 sanasta otettu merkki. Sen ääntäminen on suomalaisittain “fun”, “funrando”.
SJY:n jäsenkortti vuodelta 1941
Suomalais-Japanilainen Yhdistys (SJY) perustettiin Helsingissä 8.5.1935
Suomalais-Japanilaisen Yhdistyksen perustava kokous 8.5.1935
Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry perustettiin 8.5.1935 Helsingissä hotelli Kämpin Peilisalissa. Tarinan mukaan eversti Per Ole Ekholm ja päätoimittaja Yrjö Ylänne olivat istuneet pitkää iltaa Kämpissä pohtimassa Suomalais-Japanilaisen Yhdistyksen perustamista. Aamuyöstä ystävykset olivat menneet professori Ramstedtin kotiin tiedustelemaan tulisiko hän perustajajäseneksi, ja suostuisiko hän puheenjohtajaksi. Ramstedt suostui empimättä.
Perustavaan kokoukseen osallistui 36 henkilöä, joista noin kolmannes oli upseereita ja kaksi kolmasosaa pääosin akateemisen oppiarvon omaavia henkilöitä, jotka työskentelivät yhteiskunnan eri tehtävissä virastoissa, teollisuudessa, mediassa sekä kulttuuri- ja liike-elämässä. Yksi nykyään tunnetuimmista perustajajäsenistä oli arkkitehti Alvar Aalto. Perustavassa kokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen säännöt. Uudella jäsenellä piti olla kaksi suosittelijaa yhdistyksen sisältä. Oletettiin myös, että jäsenen piti olla jokseenkin tunnettu henkilö. Nämä rajoitukset poistettiin yhdistyksen säännöistä 1980-luvun alussa.
SJY:n perustavan kokouksen 8.5.1935 pöytäkirjan liite.
Suomalais-Japanilaisen Yhdistyksen ensimmäinen johtokunta
SJY:n ensimmäisen johtokunnan (nykyisin hallitus) puheenjohtajana toimi professori Gustav John Ramstedt, varapuheenjohtajana kirjailija, toimittaja Seere Salminen (Serp) ja jäseninä arkkitehti Arttu Brummer, maisteri Ernst Almar Fabritius sekä päätoimittaja Yrjö Ylänne. Eversti Ekholm toimi yhdistyksen ensimmäisenä sihteerinä. Johtokunta kutsui rahastonhoitajaksi toimitusjohtaja A.W. Juseliuksen, joka myöhemmin ajan hengen tapaan lyhensi latinalaisperäisen nimensä suomen kieleltä kuulostavaksi Jusuksi. Professori Ramstedt toimi SJY:n puheenjohtajana kuolemaansa saakka (1950).
Gustav John Ramstedt
Perustavasssa kokouksessa johtokuntaan varapuheenjohtajaksi valittiin asiainhoitaja H.Ichikawa. Johtokunta kutsui toiseksi sihteeriksi Japanin sotilasasiamiehen, majuri S. Teradan. Johtokunnan rekisteröidessä yhdistystä PRH:n yhdistysrekisteriin kävi ilmi, että Suomen laki ei tuolloin sallinut ulkomaalaisten nimittämistä yhdistyksien johtokuntaan. Niinpä johtokunnan jäsenten parista varapuheenjohtajaksi Ichikawan tilalle valittiin Seere Salminen.
Suomen naiset saivat äänioikeuden ja täyden vaalikelpoisuuden vuonna 1906. Kesti aikansa ennenkuin asenteet muuttuivat. Vuonna 1935 julkaistussa yhdistyksen perustamista koskevassa lehtiartikkelissa varapuheenjohtaja Seere Salmiseen viitattiin tittelillä ”rouva” vaikka johtokunnan miespuolisiin jäseniin viitattiin heidän ammatti- tai koulutustitteleillään.
Katso myös ”SJY:n ensimmäinen hallitus” täältä.
Kuvassa on yhdistyksen perustamisesta kertova lehtiartikkeli vuodelta 1935.
Suomen ja Japanin välisten diplomaattisuhteiden aikajana
Japanin ja Suomen väliset diplomaattisuhteet solmittiin 24.5.1919
Japani tunnusti Suomen itsenäiseksi valtioksi 23.5.1919. Suomen ja Japanin väliset diplomaattisuhteet solmittiin 24.5.1919. Suomi perusti edustuston Tokioon samana vuonna. Suomen edustuston perustaminen Japaniin oli diplomaattinen toimenpide, jolla pyrittiin selkiyttämään Suomen uutta asemaa Kaukoidässä.
Gustav Ramstedtista Suomen ensimmäinen diplomaattinen edustaja Japaniin
Tasavallan presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg määräsi monikielisenä kielivirtuoosina tunnetun, Helsingin yliopiston altailaisen kielitieteen professorin Gustav John Ramstedtin Suomen ensimmäiseksi asiainhoitajaksi Japaniin, Kiinaan ja Thaimaahan, asemapaikkanaan Tokio.
Ramstedt saapui Japaniin keisari Taishon valtakautena myöhäissyksyllä 1919. Hän matkusti Japaniin meritse, sillä yhteys Siperian halki oli käytännössä poikki Venäjällä riehuneen sisällissodan vuoksi. Pitkän merimatkan aikana Ramstedt opiskeli japaninkieltä, jota hän osasikin jo jonkin verran saapuessaan Tokioon. Ramstedt palasi Japanista takaisin professorin virkaansa Suomeen vuonna 1929.
Maiden välisistä edustustoista suurlähetystöiksi
Vuonna 1921 Japani akkreditoi Tukholmassa asuvan lähettiläänsä Ryotari Hatan myös Helsinkiin. Shuichi Sako oli Japanin ensimmäinen Suomen lähettiläs vuonna 1936 Helsingissä avatussa Japanin lähetystössä.
Toisen maailmansodan jälkeisen maailmanpolitiikan vuoksi Suomen ja Japanin väliset diplomaattisuhteet jouduttiin väliaikaisesti keskeyttämään vuosiksi 1944 -1952, jolloin Suomen asioita Japanissa hoidettiin joko suoraan sähkösanomilla tai Ruotsin suurlähetystön kautta.
Pääkonsulinvirastot Helsingissä ja Tokiossa avattiin 1952. Pääkonsulinvirastot korotettiin lähetystöiksi 1957. Maittemme välille solmittiin viisumivapaus vuonna 1958. Vuonna 1962 lähetystöt korotettiin suurlähetystöiksi. Japanin ensimmäinen Suomen suurlähettiläs oli Taisaku Kojima. Virallisesti Suomen lähetystö muuttui suurlähetystöksi 26.9.1962, kun Viljo A. Ahokas jätti valtakirjansa keisari Hirohitolle.’
Suomalais-Japanilaisen Yhdistyksen alkuvuodet 1935-1944
Yhdistyksen alkuvuosina, ajan hengen mukaisesti loisteliailla juhlilla ja innoittavilla keskusteluilla oli merkittävä rooli yhdistyksen toiminnassa.
Shinnenkaita eli uuden vuoden juhlaa vietettiin jo yhdistyksen alkuvuosina. 8.1.1936 pidettiin matinea, jonka aluksi Maxim teatterissa näytettiin japanilaisia filmejä ja sen jälkeen siirryttiin kahvi- ja teetarjoilulle hotelli Kämpiin. Ohjelmassa oli professori Ramstedtin esitelmä Japanin silkinviljelystä, aitoa japanilaista musiikkia gramofoonilla ja neiti Teradan tanssiesitys. Matinea oli ilmeisesti avoin yleisölle sillä tapahtumassa sai vastaanottaa uusia jäsenhakemuksia.
Vuoden 1938 vuosijuhlaa vietettiin 24.1. hotelli Kämpin juhlakerroksessa kello 21 vuosikokouksen jälkeen, joka puolestaan alkoi kello 20.00. Ohjelmassa oli mm. ministeri Hiratan ja professori Ramstedtin puheet, japanilaista kukka-asettelua ja tanssia, orkesterisoittoa ja YL:n laulua. Juhlaan oli järjestetty japanilainen ravintola, jossa tarjoiltiin japanilaisia ruokia ja juomia tanssin aikana.
Yhdistyksen juhlien jatkoilla Aarne Jusun kodissa toukokuussa 1939. Seisomassa vasemmalta Yrjö Ylänne, V.A.M. Karikoski, Aarne Jusu, Toshio Nishimura ja Martti J. Mustakallio.
Japanin kielen opetus aloitettiin Helsingin yliopistossa vuonna 1937. Samana vuonna Kalevala julkaistiin japaninkielellä.
Itsenäisessä Suomessa elettiin vahvaa yhteiskunnallisen keskustelun, taiteen, muotoilun, arkkitehtuurin ja kirjallisuuden nousun kautta kuin myös peläten uuden maailmansodan syttymistä. Toinen maailmansota syttyi 1.9.1939. Suomi joutui talvisotaan 30.11.1939 – 13.3.1940.
Ote SJY:n hallituksen kokouspöytäkirjasta 15.10.1940: ”Johtokunta päätti kehoittaa yhdistyksen Helsingin jäseniä osallistuman prof. G.J.Ramstedtin japaninkielen alkeiskurssiin kello 18.00 – 20.00 joka tiistai Helsingin yliopiston auditoriossa 20”. Samassa kokouksessa päätettiin myös järjestää pikkujoulujuhla.
Kuvasssa vietetään Suomalais-Japanilaisen Yhdistyksen vuosijuhlaa.
Suomalais-Japanilainen Yhdistys matalalla profiililla vuosina 1944-1953
Suomi joutui jatkosotaan 25.6.1941 – 5.9.1944 sekä Lapin sotaan 15.9.1944 – 4.11.1944. Japanin osalta toinen maailmansota päättyi 10.8.1945. Maailmanlaajuisesti toinen maailmasota päättyi 2.9.1945.
Ote vuoden 1944 toimintakertomuksesta: ”Vuonna 1944 oli yhdistyksen toiminta sota-ajasta johtuen miltei olematonta. Vuosikokous pidettiin pommituksesta ja yleisestä evakuoinnista huolimatta sovittuun aikaan 11.2.1944, mutta mitään vuosijuhlaa ei sen yhteydessä voitu järjestää, vaikka niin oli suunniteltu.”
SJY:n vuosikertomuksissa vuosilta 1946, 1947 ja 1948 todettiin: ”Yhdistyksen toiminta on yllämainittuina vuosina ollut suunnitelmallisesti lamassa, mutta yhdistyksen vakinainen suomalainen sihteeri, eversti evp. P.O. Ekholm on vertaansa vailla olevalla toimeliaisuudella ja kallista aikaansa uhraten pitänyt innon vireillä jäseniston ja johtokunnan piirissä. Helsingissä marraskuun 22 :nä 1949”.
Suomalais-Japanilaisessa Yhdistyksessä pelättiin, että hotelli Tornissa vuosina 1944-1947 toiminut liittoutuneiden valvontakomissio antaisi Suomen viranomaisille pyynnön lopettaa akselivaltioiden ystävyysyhdistykset. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.
Suomen Kansallisarkistoon talletetuista yhdistyksen dokumenteista on todennettavissa, että Suomen ja Japanin välistä ystävyysyhdistystä SJY:tä ei koskaan lakkautettu. Yhdistyksen sihteeri Ekholm hoiti kaikki Suomalais-Japanilaisen Yhdistys ry:n lakisääteiset toiminnot tunnollisesti myös vaikeina vuosina.
Toisen maailmansodan vuoksi peruuntuneet vuodelle 1940 aiotut Helsingin Olympialaiset pidettiin kesällä 1952. Japanista olympialaisiin saapui noin 100 hengen joukkue, jonka olympia-attasheana toimi Arvo V. Savolainen, joka vuosikymmeniä myöhemmin valittiiin SJY:n puheenjohtajaksi. Chujo Watanabe, josta myöhemmin tuli Tokion Japani-Suomi yhdistyksen puheenjohtaja, oli mukana olympialaisissa Kyodo uutistoimiston lähettämänä toimittajana. Watanabe puhui virheetöntä suomenkieltä.
Suomalais-Japanilainen Yhdistys vuosina 1954-1969 – yhteyksiä Japaniin yhteiskunnan eri aloilla
Olympialaiset aloittivat Suomessa monessa asiassa uuden aikakauden. Suomalais-Japanilaisen Yhdistyksen hallitus päätti 1954, että aika oli kypsä ystävyysyhdistyksen toiminnan uudelleenaktivoimiseksi.
Ote SJY:n vuosikertomuksesta vuodelta 1954: ”Yhdistyksen toiminta on edelleen rajoittunut yhdistyksen omaisuuden hoitamiseen. Varat ovat vuoden kuluessa kasvaneet mk. 1.632: -. Koska hyvällä syyllä voi katsoa, ettei mitään esteitä enää ole olemassa ehdottavat johtokunnan jäsenet, että yhdistys ryhtyisi toimimaan entiseen tapaan. Johtokunnasta on jäljellä enää varapuheenjohtaja, evesti V.A.M. Karikoki ja maisteri Y. Ylänne. Sihteerinä ja rahastonhoitajana on toiminut eversti P.O. Ekholm. Tilintarkastajina ovat olleet johtaja H. Vartama ja kapteeni V. Penttala. Helsinki, huhtikuun 12:pnä 1955.”
Suomen ja Japanin välille solmittiin runsaasti yhteyksiä yliopistomaailmassa, tutkimuksessa, talouselämässä ja kulttuurin saralla. SJY:llä oli oma vahva roolinsa yhteyksien solmimisessa.
Vuonna 1959 SJY teki ensimmäistä kertaa aloitteen Suomen ja Japanin välisten kulttuurisuhteiden virallistamiseksi, mutta aika ei silloin ollut vielä kypsä sopimuksen solmimiseksi.
SJY:n 25-vuotisjuhlaa juhlittiin arvokkaasti 8.5.1960 ravintola Adlonissa. Tuolloin SJY oli vielä harvojen ja valittujen yhdistys. Jäsenmäärä pysyi pienenä, sillä säännöt edellyttivät edelleen, että tulevalla jäsenellä täytyi olla kaksi suosittelijaa yhdistyksen sisältä.
Tässä vuoden 1958 kuvassa ovat SJY:n puheenjohtaja prof. Martti Mustakallio ja Japanin lähetystön ministeri R. Honda puolisoineen.
Japanilaiset autovalmistajat aloittivat viennin Eurooppaan vuonna 1962. Suomi oli ensimmäinen japanilaisten autojen tuontimaa Euroopassa.
Japanin ja Suomen välillä matkustettiin usein vielä Siperian rataa pitkin Vladivostokiin ja siitä laivalla Japaninmeren yli Niigataan. Lentomatkat Suomen ja Japanin välillä lennettiin useilla välilaskuilla muiden maiden kautta.
Suomalais-Japanilainen Yhdistys 1970-luvulla. Jäsenistölle räätälöityjä tapahtumia, japanilaisten kotivierailuja ja harrastusten kummitoimintaa.
Suomalais-Japanilaisen Yhdistyksen sääntömuutos mahdollisti paikallisyhdistysten perustamisen
SJY:n 35-vuotisjuhlaa vietettiin jälleen juhlavasti ravintola Adlonissa 8.5.1970.
SJY pyysi taiteilija Kalle Lehtosta suunnittelemaan yhdistykselle viirin, jota yhdistyksen laatiman viirisäännön mukaan alettiin luovuttaa juhlavissa yhteyksissä SJY:ssä ja muissa suomalais-japanilaisissa yhteyksissä erityisen ansioituneille henkilöille. Viirejä oli kahta lajia, numeroimattomia ja numeroituja. Ensimmäisen numeroitu viiri luovutettiin 12.12.1971 yhdistyksen perustajajäsenelle, kunniajäsen Per-Erik Ekholmille. Viirikirjaa ylläpidettiin aina vuoteen 1995 saakka. Kirjan mukaan numeroituja viirejä on luovutettu mm. prinssi Mikasanomiya Tomohitolle 2.3.1982, silloiselle kruununprinssille Akihitolle ja kruununprinsessa Michikolle 13.6.1985, prinssi ja prinsessa Hitachille 22.9.1995 sekä Japanin pääministeri Nakasonelle 11.1.1987. Tavaksi tuli myös 1900-luvun lopulle saakka myöntää SJY:n viiri mm. Japanin Suomessa toimineille suurlähettiläille ja Suomen Japanissa toimineille suurlähettiläille heidän virkakautensa päättyessä kyseisillä asemapaikoilla.
Yhdistyksen viirin luonnos
1972 yhdistyksen sääntöihin tehtiin muutos, jonka seurauksena jäsenmäärä alkoi kasvaa. Sääntömuutos mahdollisti myös itsenäisesti toimivien paikallisosastojen perustamisen. Yhdistykset pitivät toisiaan ajan tasalla kirjoituskoneella kirjoitetuin tiedottein ja muun yhteistoiminnan merkeissä. Osa näistä yhdistyksistä eri puolella Suomea toimii edelleen, joidenkin toiminta on hiipunut, mutta uusiakin on vuosien aikana perustettu.
Japanilaisuuteen liityvät urheilu- ja kulttuurilajit rantautuivat Suomeen
SJY:n toiminta oli edelleen laajapohjaisesti suuntautunutta yhteiskunnan, tieteen, taiteen ja liike-elämän eri aloille.
Vuosikymmenen ilmiö oli japanilaisuuteen liittyvien urheilu- ja kulttuurilajien rantautuminen Suomeen. Edellisellä ja tällä vuosikymmenellä aloitetut japanilaisen urheilu- ja estetiikka-kulttuurien alalajiyhdistykset saivat omia innokkaita harrastajiaan ja lajiyhdistyksiä, joiden aktiiviset jäsenet pysyivät edelleen uskollisesti myös SJY:n jäseninä. SJY toimi monissa yhteyksissä ”kummina”.
SJY:n perustoiminta painottui edelleen jäsenille räätälöityihin illanviettoihin, joissa esitelmöitsijöinä oli usein Japanissa vast’ikään vierailleita jäseniä.
SJY järjesti myös yleisötilaisuuksia, kuten luentoja, näyttelyitä ja taide-esityksiä sekä yksin että muiden järjestöjen ja julkisten taidelaitoksien kanssa.
SJY:n 40-vuotisjuhla Seurahuoneella – Japani-Suomi yhdistykset Tokioon, Sapporoon ja Kiotoon
14.9.1975 Seurahuoneella pidettyyn SJY:n 40-vuotisjuhlaan saapui Sapporossa asuva Suomen kunniakonsuli ja 45 hengen seurue sekä Hokkaidon kuvernööri puolisonsa ja 10 hengen seurueen kanssa.
Kiinnostus Suomea kohtaan kasvoi Japanissa. Japanilaiset perustivat Hokkaido-Suomi yhdistyksen Sapporossa 1976, Tokion Japani-Suomi yhdistyksen 1977 ja Kansain Japani-Suomi yhdistyksen Kiotossa 1979.
Japanilaisten kotimajoitukset ja kotivierailut Suomessa olivat suosittuja
Suomen kunniakonsulin Yuzuke Matsuzakan säätiö kustansi ja järjesti japanilaisten nuorten matkoja Suomeen nuorkauppakamarin avustuksella. Monet japanilaiset matkailijaryhmät toivoivat kotimajoitusta tai koti-iltaa. SJY:n jäsenistö kunnostautui isäntäperheinä ihailtavasti, vaikka tuolloin kielivaikeuksien vuoksi keskustelu oli ollut puolin ja toisin hankalaa.
Vuonna 1977 Suomen ulkoministeri Keijo Korhonen teki ensimmäisen virallisen hallitustason vierailun Japaniin.
Suomen ja Japanin välinen keskinäinen kulttuurisopimus solmittiin 27.12.1978 lähes 20 vuotta SJY:n tekemän aloitteen jälkeen.
Suomalais-Japanilaisen Yhdistyksen toimintaa 1980-luvulla – suora lentoyhteys Helsingin ja Tokion välillä avasi korkeantason vierailujen sarjan
Suomen ja Japanin välinen kulttuurisopimus astui voimaan 1980 – japanilaisten kotivierailujen kysyntä edelleen suurta
Suomen ja Japanin valtioiden välille vuonna 1978 solmittu kulttuurisopimus astui voimaan 29.6.1980.
Japanilaisten kotivierailujen kysyntä oli edelleen suurta. Vuosikymmenen loppua kohti kotivierailut alkoivat muodostua SJY:n ja muiden tahojen hankkimille isäntäperheille rasitteeksi, sillä sen ajan puutteellisten kommunikointivälineiden vuoksi vieraat saattoivat saapua lyhyellä varoitusajalla.
1970-luvulta saakka neuvoteltu Suomen ja Japanin valtioiden välinen lentoliikennesopimus allekirjoitettiin joulukuussa 1980. Finnairin ensimmäinen suora viikottainen lento Helsingin ja Tokion välillä lennettiin huhtikuussa 1983. Lento pohjoisnavan yli ja Beringin salmen kautta kesti 14 tuntia, koska silloinen Neuvostoliitto ei antanut Suomelle lentolupaa Siperian yli.
Japanilaisille Suomea mainostettiin joulupukilla, muumeilla ja revontulieksotiikalla. Suomalaisia houkuteltiin Japaniin imagolla kimonoasuisesta japanittaresta taustallaan keväiset kirsikkapuut täydessä kukkaloistossaan – kuten edelleenkin!
Japanin teollisuusliitto Keidanren vieraili Suomessa keväällä 1980. Seuraavana vuonna Suomen vientiorientoituneet yritykset perustivat vientikaupan vauhdittamiseksi Suomalais-Japanilaisen Kauppakamari ry:n, jonka jäseneksi SJY liittyi vuonna 2006.
Japanilaiset juhlat ja harrastukset, SJY:n julkaisutoiminta
Japanilaisten juhlien viettäminen tuli mukaan SJY:n aktiiviseen ohjelmaan. Ensimmäistä krysanteemijuhlaa vietettiin Pörssiklubilla syksyllä 1983. Ensimmäistä vuoden lopettajaisjuhlaa boonenkaita vietettiin ravintola Piratissa, nykyisessä Zinnkellerissa Kruunuhaassa.
SJY järjesti vuonna 1983 Helsingin Kaupungin Jugend-salissa ”Harrasta Japania”- tapahtuman, jossa esiteltiin mm. bonsaita, ikebanaa, origamia, go-peliä, japanin kieltä ja puupiirroksia. Tapahtuma antoi monille kipinän uudelle harrastukselle. Tapahtumassa demonstroitiin myös japanilaisen kirjoituskoneen käyttöä. Kyseinen kirjoituskone on edelleen nähtävänä Suomen Liikemiesten Kauppaopiston, nykyisen Helsinki Business Collegen, museossa.
SJY harjoitti aktiivisesti julkaisutoimintaa. Yhdistys julkaisi mm. ”Japanin kieli ja merkillinen kirjoitusjärjestelmä”, ”Japani kirjoissa ja kansissa”, ”Japanilaisesta tapakulttuurista”, ”Suomalais-japanilaisia suhteita 1935” sekä ”Japanilaisten sananlaskujen viisaus terveydestä, sairaudesta ja paranemisesta”. SJY:n jäsentiedote laajeni. Taitto tehtiin edelleen käsin leikaten ja liimaten.
Tältä näytti jäsentiedote 1980-luvulla. Kunniajäsen Tuija Kinnunen-Härmälä toimitti jäsentiedotetta 1970- ja 1980-luvuilla.
Korkean tason vierailuja – Japanin kruununprinssiparin vierailu Suomeen SJY:n vuosikymmenen kohokohta
Suoran lentoyhteyden siivittämänä Suomen presidenttipari Mauno ja Tellervo Koivisto tekivät epävirallisen vierailun Japaniin tammikuussa 1985 ja virallisen vierailun lokakuussa 1986.
Presidentti Mauno Koivisto tapasi keisari Hirohiton epävirallisella Japanin-vierailullaan. Kuva on 21.1.1985 keisarillisessa palatsissa järjestetyltä vastaanotolta.
Huhtikuussa 1985 Shintaro Abe teki ensimmäisenä Japanin ulkoministerinä virallisen vierailun Suomeen. Tammikuussa 1986 Yasuhiro Nakasone saapui Suomeen vierailulle ensimmäisenä Japanin pääministerinä.
SJY:lle vuosikymmenen merkittävin tapahtuma oli yhdistyksen 50-vuotisjuhlavuotena Japanin silloisen kruununprinssiparin, nykyisen keisari Akihiton ja keisarinna Michikon vierailu Suomeen. SJY teki aloitteen kutsumisessa ja sillä oli merkittävä rooli kruununprinssiparin Suomen vierailun suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Kruununprinssipari kunnioitti läsnäolollaan 13.6.1985 SJY:n järjestämää vastaanottoa Kämpin Peilisalissa. Vastaanotolla kruununprinssipari tervehti jokaista erikseen vaihtamalla pari ystävällistä sanaa.
Japanin kruununprinssi Akihito ja kruununprinsessa Michiko Helsingissä 1985
SJY:n 50-vuotisjuhla vuoden ohjelma oli runsas
SJY:n 50-vuotisjuhlaa vietettiin näyttävästi 18.9.1985 Finlandia-talon kamarimusiikkisalissa puheista, musiikista ja budo-näytöksistä nauttien. Kamarimusiikkisalin pääjuhlaa seurasi Finlandia-ravintolassa pidetyt illalliset. Alla kuva kutsukortista.
Illallisilla yhdistys luovutti viirin suomalais-japanilaisia suhteita merkittävästi edistäneille Suomen Evankeliumiyhdistykselle, Suomen Opetusministeriölle, Japanin suurlähetystölle, Tokion Japani-Suomi seuralle ja Finnairille.
Kuvassa Finnairin pääjohtaja, ministeri Gunnar Korhonen vastaanottaa viirin SJY:n puheenjohtajalta Jaakko Hemmiltä. Vasemmalla varapuheenjohtaja Eero Koponen.
50-vuotisjuhlakonsertti pidettiin Temppeliaukion kirkossa. Juhlavuotena Helsingissä nähtiin runsaasti myös muuta Japaniin liittyvää laadukasta kulttuuriohjelmaa.
SJY:n matkailutoiminta sai alkunsa vuonna 1985 toimeenpannusta Japaniin suuntautuneesta jäsenmatkasta. Matkailijoiden käytännön valmennus alkoi vuonna 1986, kun SJY alkoi organisoida jäsenilleen matkailuiltoja. SJY osallistui omalla osastollaan Suomen matkamessuille ensimmäistä kertaa vuonna 1988.
Elokuussa 1986 Jyväskylässä järjestettyyn Japanologia-symposiumiin saapuivat avainhenkilöinä Tokion Japani-Suomi yhdistyksen Chujo Watanabe ja Yutaka Katayama. Saman vuoden huhtikuussa vietettiin ensimmäisen kerran SJY:n Sakura-juhlaa Lallukan juhlasalissa Helsingissä.
SJY järjesti yhdessä Itä-Aasian tutkimusseuran kanssa Itä-Aasian tutkimuksen päivän Helsingin Yliopistossa.
Suomalais-Japanilainen Yhdistys 1990-luvulla – Japanin valtion tunnustus yhdistykselle
Vuosikymmen alkoi vierailujen sarjalla ja kultuuritapahtumilla
Keväällä 1990 yhdistyksen 55-vuotisjuhlaa vietettiin Helsingin Tuomiokirkon kryptassa. Kunniavieraana oli Tokion Japani-Suomi yhdistyksen silloinen puheenjohtaja Yutaka Katayama.
SJY:n edustajat olivat kutsuttuina vastaanototolle, jonka Japanin suurlähettiläs järjesti Prinssi Norihito Takamadon Suomen vierailun kunniaksi Kalastajatorpalla 24.7.1990. Prinssi Takamado tervehti japanilaisia kumartamalla ja muita kätellen.
1990-luvulla SJY:n toiminnassa olivat vahvasti esillä taidenäyttelyt ja jäsenretket. Retkistä mieleenpainuvin oli vuoden 1990 kesäretki Savonlinnan Oopperajuhlille Tokion Nikikai-oopperan Madame Butterfly -esitykseen ja Minoru Mikin modernia japanilaista oopperaa edustavan Shunkin-sho:n esitykseen. Retkeläiset tutustuivat myös samaan aikaan Retretissä pidettyyn japanilaisen nykygrafiikan myyntinäyttelyyn, jossa erityistä huomiota herätti Kiotossa asuneen amerikansuomalaisen puupiirrostaitelijan Clifton Karhun teokset.
Joulukuussa 1991 tapahtuneen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjä antoi Suomelle Siperian ylilentoluvan, joten lentoaika Finnairin suorilla lennoilla Tokioon, Osakaan ja Nagoyaan supistui noin yhdeksään tuntiin. Tämä laski lentolipun hintaa ja mahdollisti matkat maittemme välillä yhä useammalle tavalliselle suomalaiselle ja japanilaiselle.
SJY:n jäsenrekisteri ja julkaisutoiminta
Vuosikymmenen alkupuolella yhdistyksen jäsentietokanta siirrettiin käsinkirjoitetusta kortistosta tietokantaohjelmalle. Uudistuksen ansiosta SJY pystyi seuraamaan mm. jäsenistön Japanin kiinnostuksen kohteita. Vuonna 1992 jäsenlehteen painettiin mustavalkoisten kuvien ohella ensimmäiset värikuvat.
Edellisellä vuosikymmenellä harjoitettua painettua julkaisutoimintaa jatkettiin. SJY julkaisi mm. ”Japanilaisia ja suomalaisia sananlaskuja”, ”Japanilainen tietoyhteiskunta, suunnitelmista sovellutuksiin”, ”Japanin viisaus”, ”Etä- ja joustotyö Japanissa” sekä ”Ymmärrä japanilaisia”.
Suomalais-Japanilaisen Yhdistyksen ensimmäinen kokkikurssi 1992
Japanilainen ruokakulttuuri oli pitkään Suomessa jokseenkin tuntematon gastronomian laji. SJY oli vuosien saatossa järjestänyt ruokatapahtumia yhteistyössä mm. Japanin suurlähetystön kanssa.
SJY organisoi ensimmäisen japanilaisen ruuan valmistuskurssin Enestam Ky:n toimitalon opetuskeittiössä 23.7.1992. Kurssin opettajana toimi Etsuko Takeda, Takedan keittokoulusta.
SJY:n onnittelut kruununprinssi Naruhitolle ja prinsessa Masakolle
SJY onnitteli kruununprinssi Naruhitoa ja prinsessa Masakoa avioliittoon vihkimisen johdosta. Vastauksena saatiin 18.6.1993 päivätty yhdistyksen puheenjohtajalle osoitettu kirje, jonka oli allekirjoittanut Kiyoshi Sumiya, Grand Master of Ceremonies:
”Dear Sir, I have been commended by His Majesty the Emperor to convey to you His Majesty’s warm appreciation for your cordial message of congratulations and good wishes sent to Him on the marriage of His Imperial Highness the Crown Prince”.
Chujo Watanabe ja Ramstedt -rahastot
Tokion Japani-Suomi yhdistys perusti vuonna 1995 Chujo Watanabe -rahaston hallituksensa pitkäaikaisen puheenjohtajan muistolle. Rahasto myöntää vuosittain yksi tai kaksi apurahaa suomalaisille nuorille. SJY hallinnoi apurahan hakuprosessin Suomessa. Chujo Watanabe teki uransa lehtimiehenä Japanissa. Hänen veljensä Akeo toimi kapellimestarina ja toi mm. Sibeliusta tunnetuksi Japanissa.
Samana vuonna SJY perusti ensimmäisen puheenjohtajansa muistoksi Ramstedt Rahaston, jonka tarkoituksena on apurahoja jakamalla tai muulla hallituksen sopivaksi katsomalla tavalla tukea yhdistyksen toimialaan liittyvää tutkimusta tai Japaniin liittyvää harrastustoimintaa. Sääntöjensä mukaan rahasto saa vastaanottaa lahjoituksia.
SJY:n 60-vuotisjuhlavuosi – Japanin valtion tunnustus SJY:lle
6.5.1995 yhdistyksen 60-vuotisjuhlaa vietettiin Helsingin Kaupungin Valkoisessa Salissa. Juhlavuoden kunniaksi taiteilija Motoju Miyosawa lahjoitti SJY:lle taideteoksen, joka taiteilijan toiveiden mukaisesti sijoitettiin Soukan Palvelutalon sisääntuloaulaan.
SJY:n 60-vuotisjuhlavuoden kohokohta oli Japanin prinssipari Masahito ja Hanako Hitachin vierailu Suomessa. Presidenttipari Martti ja Eeva Ahtisaaren presidentinlinnassa järjestämille illallisille osallistui SJY:n silloinen puheenjohtaja puolisoineen.
Japanin valtio myönsi Suomalais-Japanilaiselle Yhdistykselle kunniakirjan tunnustuksena Suomen ja Japanin välisten suhteiden edistämisestä. Kunniakirja luovutettiin SJY:lle prinssipari Hitachin läsnäollessa 22.9.1995 Kämpin Peilisalissa.
Kulttuuritapahtumia – ensimmäiset internetsivut – Suomen Japanin Instituutti
Vuosikymmenen ohjelmatarjonnassa oli mm. kalligrafia- ja yukatan ompelukursseja sekä konsertteja ja taidenäyttelyitä. Konserteista mieleenpainuvin lienee 9.2.1996 järjestetty Izumi Tatenon konsertti.
SJY:n aloitteesta Tuomiokirkon kryptassa järjestettiin vuosittain kulttuuritapahtuma, jonne japanilaisen kulttuurin harrastajat saivat tulla esittelemään toimintaansa. Kävijämäärän kasvaessa kryptan tilat kävivät pieniksi. Tapahtuma järjestettiin viimeisen kerran 1996.
Vuosikymmenen loppupuolella SJY julkaisi ensimmäiset internetsivunsa.
SJY oli mukana perustajajäsenenä perustamassa Suomen Japanin Instituuttia. Instituuttia ylläpitävän säätiön tarkoituksena on edistää Suomen kulttuurin, tieteen, ylimmän opetuksen ja talouden tuntemusta Japanissa.
SJY uuden vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä 2000-2009
Japanin keisari Akihiton ja keisarinna Michikon Suomen vierailu SJY:n 65-juhlavuoden kohokohta
Japanin keisari Akihito ja keisarinna Michiko vierailivat Suomessa toukokuussa 26-28.5.2000.
SJY:n hallituksen jäseniä oli kutsuttuna tapaamaan keisariparia hotelli Kämpin peilisaliin. Vierailun yhteydessä SJY luovutti keisariparille sidotun näköispainoksen professori Ramstedtin laatimasta sanaluettelosta, jossa numerointi ”No 1, 27.5.2000” sekä lyhyt japaninkielinen SJY:n historiikki.
Presidentti Tarja Halosen keisariparille tarjoamille illallisille osallistui myös SJY:n silloinen puheenjohtaja puolisoineen. Alla keisari Akihiton pitämä puhe Presidentinlinnassa 26.5.2000.
Kuva puheesta
Ramstedt-sanaluettelon näköispainos luovutettiin vuonna 2002 Suomessa vierailleelle Marutei Tsuruselle (alkuperäiseltä nimeltään Martti Turunen). Tsurunen on ollut 4.10.2002 lähtien Japanin parlamentin ylähuoneen ensimmäinen länsimainen jäsen.
SJY:n 65-vuotisjuhlassa SJY luovutti Helsingin Yliopistolle 10.000 markan Ramstedt apurahan käytettäväksi Japani-Suomi sanakirjan valmisteluun. Rahalahjoituksen SJY:n Ramstedt rahastoon oli tehnyt liikemies Matti Helkama. SJY oli tehnyt projektisuunnitelman hankkeelle, jolle ei kuitenkaan löytynyt Suomesta riittävästi rahoitusta.
Mochi-juhla aloittaa SJY:n toimintavuoden
2000-luvun alusta lähtien SJY:n toimintavuosi on aloitettu japanilaisella Mochi-juhlalla. Tämä perhejuhla toteutetaan yhdessä Suomen Japanilaisten yhdistys ry:n kanssa.
Tähän iloiseeen perhetapahtumaan kutsutaan SJY:n jäsenet ja muiden japanilaisuuteen liittyvien yhdistyksien jäseniä perheineen.
Kuvassa mochiriisin valmistus meneillään
Vuosikymmenen alkupuolen ohjelmassa oli Helsingin Kaupungin Kulttuurikeskus Caisassa pidetyt kuukausifoorumit, joissa luennoitiin mm. Japanin keisarillisesta hovista, Noh-teatterista ja mangasta.
SJY:n kokkikurseilla laitetaan monipuolista japanilaista ruokaa
Vuosituhannen vaihteesta saakka yhdistys alkoi järjestää säännöllisesti suosittuja SJY Kokkikursseja. Kokki-illoissa on vuosien aikana opittu laittamaan hyvin monipuolista japanilaista ruokaa erinomaisten japanilaisten opettajien johdolla. Kokki-iltojen reseptit julkaistaan jäsenlehti Kokorossa ja joitakin reseptejä julkaistaan myös SJY:n verkkosivuilla.
SJY:n kokkikurssin opettajana oli tällä kertaa ministerineuvos Shuichiro Kawaguchi
SJY:n 70-vuotisjuhlavuosi
SJY:n 70-vuotisjuhlaillalliset vuonna 2005 pidettiin Pörssiklubilla. Tokion Japani-Suomi yhdistyksen delegaatio osallistui juhlaan. Syyskuun alussa Helsingin Konservatoriossa pidetyssä juhlakonsertissa esiintyi pianotaiteilija Izumi Tateno.
Lokakuun viimeisellä viikolla SJY organisoi 70 v. juhlavuotensa kunniaksi Japanin Kulttuuriviikon Kulttuurikeskus Caisassa yhdessä Caisan ja Japanin Suurlähetystön kanssa. Ohjelmassa nähtiin mm. tekstiilitaidetta, ikebanaa, butoh-tanssia, taikorummutuksen työpaja ja näytös, kendo-näytös, noh workshop, kamishibai paperiteatteriesitys, kirjallisuusesitelmiä, animen ja mangan esityksiä, kimononäytös sekä japanilaisen ruuan valmistuksen näytös.
Vuonna 2005 SJY osallistui Opetus- ja kulttuuriministeriön aloitteesta sauvakävelyharrastuksen esittelyyn Japanissa. Samalla matkalla osallistuttiin Aichin maailmannäyttelyyn.
Vuosituhannen taitteessa PC-käyttöiset ohjelmistot alkoivat yleistyä, joten jäsentiedotteen taitto voitiin tehdä mikrotietokoneella, mikä suuresti helpotti tiedotteen toimittamista. Jäsentiedotteesta kehittyi jäsenlehti jonka nimi vuonna 2005 SJY:n muutettiin Kokoroksi, mikä tarkoittaa sydäntä ja sielua.
Samana vuonna 2005 toimeenpannun perusteellisen verkkosivu-uudistuksen yhteydessä yhdistyksen verkkosivuille lisättiin Japanin matkailuosio kannustamaan suomalaisia omatoimiseen matkailuun Japanissa.
Yhdistys järjesti jäsenretkiä mm. Tampereen Vapriikki museossa pidettyyn samurai-näyttelyyn, Oikawan japanilaiseen majataloon Pukkilaan sekä runoilija Kai Niemisen ja keraamikko Elina Soraisen kotiin Pernajaan.
Hokkaido-Finland Societyn 30-vuotisjuhlamatka Suomeen – Roihuvuoren Hanami pidetiin ensimmäisen kerran 2006
Kesällä 2006 Hokkaido-Finland yhdistys teki 30 v. juhlavuotensa kunniaksi 40 hengen vierailun Suomeen. Vierailun päätapahtuma oli vauhdikas juhannusaaton vietto Suomenlinnassa ja Seurasaaressa.
Helsingin kaupungin Roihuvuoren kirsikkapuisto perustettiin Annankadulla suosittua japanilaisten ruokatarvikkeiden kauppaa pitävän Norio Tomidan aloitteesta. Suomessa asuvat japanilaiset lahjoittivat kirsikkapuita kiitokseksi Suomelle.
Kirsikkapuistossa on vuodesta 2008 vietetty toukokuisena sunnuntaina japanilaistyylistä kirsikankukkajuhlaa, Hanamia. SJY on ollut alusta saakka mukana tämän festivaalin järjestelyissä.
Roihuvuoren hanamijuhlasta on muutamassa vuodessa kehittynyt suosittu kaupunkifestivaali.
Monipuolista kulttuuritoimintaa – “SJY:n Matkailijan 50 kanjia” luentosarja saa alkunsa
Vuonna 2007 SJY järjesti Japanin Suurlähetystön ja Sinebrychoffin taidemuseon kanssa tanssi- ja musiikkitapahtuman ja Kabuki-näytöksen.
Samana vuonna luennoitiin ensimmäistä kertaa luento ”SJY:n Matkailijan 50 kanjia”, jolla SJY valmentaa omatoimimatkailijoita, matkatoimistojen asiakkaita ja henkilökuntaa Japanin matkan suunnitteluun, matkalla esiintulevien ongelmien käytännön ratkaisuihin, matkalla tarpeellisen japanilaisen tapakulttuurin hallitsemiseen sekä matkan onnistumisen kannalta olennaisten kanji-kirjoitusmerkkien tunnistamiseen.
SJY uuden vuosituhannen toisella vuosikymmenellä 2010 –
SJY:n 75-vuotisjuhlavuosi
SJY:n 75-vuotisjuhlat vuonna 2010 vietettiin Helsingin kaupungintalolla, missä oli esillä Japanin perinteisen taiteen tunnetun mestarin Kai Higashiyaman teosten vedoksia. Juhlaillallisille osallistui Tokion Japani-Suomi yhdistyksen seurue.
Kaupungintalon juhlasalissa pidettiin myös ”G.J. Ramstedt – kielitieteen suurmies ja poikkeuksellinen diplomaatti” seminaari sekä musikaalinen ilta ”Kanteleen ja Koton synergia”.
Vuosikymmenen alusta SJY otti vastuulleen Japanin ohjelmaosuuden järjestämisen Helsingin Kaupungin Kulttuurikeskus Caisan järjestämässä aasialaisessa kuujuhlassa.
SJY:n ja Punaisen Ristin yhteistyö vuoden 2011 luonnonkatastrofin jälkeen
Japanin pääsaarella Honshulla tapahtui 11.3.2011 voimakas maanjäristys, jota seurasi koko maailmaa järkyttänyt suurvahingot aiheuttanut tsunami.
SJY järjesti konsertin varojen keräämiseksi katastrofin uhreille Tokion Japani-Suomi yhdistyksen ehdotuksesta yhteistyössä Punaisen Ristin kanssa. Teehetki Japanille oli suuri tapahtuma Helsingin yliopiston juhlasalissa, jossa Suomen eturivin taitelijat ja Suomessa asuvat merkittävät japanilaiset taiteilijat esittivät japanilaista ja suomalaista musiikkia. Punaisen Ristin maitotonkat olivat painavia tapahtuman jälkeen.
SJY järjesti myös 15.2.2012 Temppeliaukion kirkossa ”Elämälle”-konsertin, jonka tuotto lahjoitettiin maanjäristyksen ja Fukushiman ydinvoimalakatastrofin uhreille.
Jäsenille ja muulle yleisölle suunnattuun tiedotukseen uusia kanavia
Verkkosivu- ja Kokoro lehtitiedottamisen ohelle SJY lisäsi ajankohtaisiin tapahtumiin liittyvän kuukausittaisen uutiskirjeen lähettämisen jäsenilleen sähköpostitse 2012.
SJY:n Facebook-sivu ”suomalaisjapanilainenyhdistys” avattiin 2015. Tällä julkisella tilillään SJY tiedottaa toiminta-arvoihinsa liittyvistä asioista ja tapahtumista.
Kunniajäsen Izumi Tatenon 77-vuotiskonsertti
Vuoden 2013 päätapahtuma oli suuren suosion saavuttanut SJY:n kunniajäsenen Izumi Tatenon 77-vuotisjuhlakonsertti Helsingin yliopiston juhlasalissa. SJY julkaisi juhlaa varten Izumi Tatenon kansainvälisestä urasta kertovan kirjan.
Japanista on kehittynyt suomalaisille suosittu perhelomakohde
Maittemme väliset lentoyhteydet paranivat edelleen kun Japan Airlines aloitti suorat lennot Tokiosta Helsinkiin vuonna 2013. Vuonna 2016 Finnair avasi suoran lennon Fukuokaan Kiushun saarelle täydentämään Tokioon, Osakaan ja Nagoyaan suuntautuvaa verkostoaan. Vuodesta 2014 Finnair ja JAL ovat lentäneet Japanin reittejään yhteistyössä. Suomalaisten lomat Japanissa ja japanilaisten lomat Suomessa ovat nyt yhä useampien matkailua harrastavien perheiden ulottuvilla.
SJY:n “Matkailijan 50 Kanjia” on viime vuosina luennoitu säännöllisesti Helsingin Kaupungin Pasilan ja Töölön kirjastojen luentosaleissa. Luentosarjaan on lisätty uusia osia. Luentoa räätälöidään myös erilaisten yhteisöjen tarpeisiin yhteistyössä Suomalais-Japanilaisen Kauppakamarin kanssa.
Yabusame- ja Shinto-tapahtuma vuosikymmenen alkupuolen yksi kohokohdista
SJY oli toukokuussa 2014 auttamassa Kansain Japani-Suomi yhdistyksen ja Japanin suurlähetystön Helsingissä Laakson kentällä järjestämässä Yabusame-tapahtumassa, jossa japanilaiset samurait ampuivat suomenhevosilla ratsastaen seisaaltaan jousilla maaliin. Tapahtumaan kuului myös Suomenlinnassa vietetty Shinto-seremonia jousiampujineen.
Yabusame-tapahtuma Laakson kentällä toukokuussa 2014. Tulokset on arkistoitu pysyvästi sekä Suomen että Japanin kansallisarkistoihin.
Musiikilla on vahva osuus SJY:n toiminnassa
Syyskuussa 2014 yhdistys järjesti Helsingin Annantalolla shakuhachi-taiteilija Yosuke Irien konsertin. Lokakuussa osakalainen Utamakura-ryhmä esiintyi SJY:n organisoimana Helsingin Yliopiston kielikeskuksen juhlasalissa.
Jäsenlehti Kokorossa on viime vuosina julkaistu useita Lasse Lehtosen japanilaisen musiikin asiantuntija-artikkeleita. SJY on myös organisoinut lukuisia Japanin musiikkia koskevia luentoja ja luentosarjoja Helsingin Yliopistossa ja muissa foorumeissa.
SJY:n 80 v- juhlavuoden konsertti pidettiin keväällä 2015 Helsingin Konservatoriossa. Kuvassa konsertin pääesiintyjät Kumi Lehtonen ja Lasse Lehtonen
SJY:n 80-vuotisjuhlailllalliset vietettiin 8.5.2015 Pörssiklubilla. Tilaisuuteen osallistui myös Tokion Japani-Suomi yhdistyksen delegaatio.
Kattava Japani-Suomi sanakirja julkaistiin Japani-Suomi yhdistyksen 40-vuotisjuhlassa Tokiossa
Tokion Japani-Suomi yhdistys vietti helmikuussa 2017 yhdistyksen 40 v. juhlaa Tokiossa. Juhlassa Japani-Suomi yhdistys julkaisi kaksi vuosikymmentä työn alla olleen Japani-Suomi sanakirjan. Sanakirjassa on 1844 sivua, 37000 hakusanaa, 11000 yhdyssanaa, 2000 sanontaa ja sananlaskua ja 60000 esimerkkiä. Sanasto sisältää yleiskielen keskeisiä sanontoja sekä runsaasti erikoissanastoa. Hakusanat on merkitty sekä kana-merkein että aakkosin ja käännösvastineissa on usein täydentävä selitys sulkeissa. SJY:n hallituksen jäseniä osallistui juhlaan.
Keväällä Japani-Suomi yhdistyksen Haruko Hayakawan Suomen vierailun yhteydessä, SJY järjesti yhdessä Tokion Japani-Suomi yhdistyksen ja Helsingin Yliopiston opiskelijajärjestön Karavaani ry:n kanssa sanakirjan julkistamistilaisuuden Helsingin Yliopistossa.
Jäsenlehti Kokoro kiinnostaa jäseniä edelleen painetussa muodossa
SJY:n jäsenlehti painetussa muodossa kiinnostaa edelleen jäsenistöä. SJY postittaa jäsenmaksunsa maksaneille jäsenille neljä numeroa moniväripainettua Kokoro-lehteä, josta vuosien saatossa on kertynyt arvostettu kulttuurijulkaisu, jota monet tahot säilyttävät keräilykappaleina.
Kunniapuheenjohtaja Juha Kaila harrastaa puupiirrosta. Tässä yksi monista Juhan tekemistä Kokoron kansikuvista.
Yhteistyö on voimaa
Suomalais-Japanilainen Yhdistys järjestää monipuolisia tapahtumia sekä yhdistyksen sisäisin voimin että yhteistyössä julkisten kulttuurilaitoksien, muiden yhdistyksien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Arvostamme erittäin suuresti yhteistyötä Japanin Suomen suurlähetystön henkilökunnan kanssa.
SJY puheenjohtajat 1935 – 2018
1935-1950 Gustav John Ramstedt
1950-1955 Väinö Adolf Matias Karikoski
1956-1958 Per Ole Ekholm
1958-1968 Martti Mustakallio
1969-1971 Arvo V. Savolainen
1972 Martti Sulamaa
1973-1981 Arvo V. Savolainen
1982-1985 Jaakko Hemmi
1986-1989 Leo Nieminen
1990-1998 Matti Enestam
1999-2005 Juha Kaila
2006-2010 Pirkko Yamashita
2011 Matti Enestam
2012-2017 Olli Juvonen
2018- Marketta Forsell
Katso myös ”SJY puheenjohtajat”.
Suomi 100 -juhlavuosi 2017
Japan Sakura Foundationion delegaation vierailu
Japanin kirsikankukkasäätiö, Japan Sakura Foundation, kunnioitti Suomen 100 – vuotisjuhlavuotta lähettämällä Helsinkiin delegaation, joka 4.7.2017 istutti japanilaisia kirsikkapuita Roihuvuoren kirsikkapuistoon.
Delegaation mukana oli myös Japanin Sakura Queen ja vastavalittu Suomen ensimmäinen virallinen kirsikankukkakuningatar.
Japanin pääministeri Shinzo Aben ja rouva Akie Abe vierailivat 100-v. juhlavuottaan viettävässä Suomessa
Eurooppa-neuvoston ja Euroopan komission puheenjohtajat ja Japanin pääministeri hyväksyivät Brysselissä Euroopan unionin ja Japanin välisen vapaakauppasopimuksen 6.7.2017. Ennen voimaantuloa EU-maiden päämiesten on vielä hyväksyttävä sopimus, joka toteutuessaan muodostaa maailman suurimman vapaakauppa-alueen.
Paluumatkallaan Keski-Euroopasta Japanin pääministeri Shinzo Abe ja rouva Akie Abe 10.7.2017 tekivät Suomeen ensimmäisen vierailunsa valtion päämiehenä. Abe vieraili edellisen kerran Suomessa vuonna 1985 isänsä, Japanin silloisen ulkoministerin Shintaro Aben henkilökohtaisena avustajana. Suomessa pääministeriparin onnitteluvierailua isännöi presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio.
100-vuotiaan Suomen ensimmäinen diplomaattinen edustaja Japanissa oli myös Suomalais-Japanilaisen yhdistys ry:n ensimmäinen puheenjohtaja
SJY:n ensimmäinen puheenjohtaja, professori Gustav John Ramstedt oli itsenäisen Suomen ensimmäinen diplomaattinen asianhoitaja Japanissa.
Suomen juhlavuosi mielessämme teimme SJY:ssä kaksi vuotta sitten päätöksen päivittää yhdistyksen aikaisemmilla verkkosivuilla julkaistu historiikki peilaten yhdistyksemme historiaa itsenäisen Suomen historiaa vasten. Työryhmässä olemme analysoineet kullakin vuosikymmenellä yhteiskunnassa tapahtuneiden asioiden merkitystä Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry:n toiminnan muuttumiseen ja kehittymiseen.
Kirjoittaessamme olemme hyödyntäneet Suomalais-Japanilaisen Yhdistys ry:n toimintakertomuksia, jäsentiedotteita, jäsenlehtiä, aikaisemmin julkaistua verkkosivuhistoriikkia, Suomen Kansallisbiografioita, Suomen Kansallisarkistossa olevia yhdistyksen dokumentteja, sekä haastatteluja. Nykyiseltä ja entisiltä puheenjohtajilta sekä jo poismenneiden puheenjohtajien lapsilta saamamme monet arvokkaat tiedot ovat olleet avainasemassa tämän tekstin saattamisessa julkaisukuntoon. Vaikeinta tekstin tuottamisessa on ollut jättää pois niitä monia kiinnostavia yhdistyksen toimintaan liittyviä tarinoita jotka ansaitsisivat tulla julkaistuiksi!
Johtaessani yhdistyksen puolesta tätä projektia ja kirjoitaessani tekstiä olen tarkastanut faktoja monista lähteistä. Pahoittelen, jos tekstiin on pujahtanut virheitä. Pyydän ystävällisesti lähettämään perustellut korjauspyynnöt sähköpostilla: anita.kostermaa (at) gmail.com.
Helsingissä 3.9.2017
Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry
Hallitus
Viimeisin päivitys 16.1.2018 AK