Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry – SJY

ENSIMMÄINEN HALLITUS

sininen aaltokuvio

Brummer (Korvenkontio) Arttu (s. 10.5.1891, k. 4.3.1951)

Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry:n yksi perustajajäsenistä ja sen ensimmäisen hallituksen jäsen.

Arttu Brummer oli taideteollinen suunnittelija, muotoilija, sisustusarkkitehti, opettaja ja kriitikko. Brummer toimi mm. Taideteollisuuskorkeakoulun taiteellisena johtajana. Brummeria pidetään suomalaisen modernismin taustavoimana, sillä hän koulutti 1950-lukujen menestyksekkään muotoilijasukupolven. Opetuksessaan hän korosti käsityön merkitystä, mutta edisti aktiivisesti myös designin tärkeyttä teollisessa sarjatuotannossa. Brummerin kädenjälki näkyy mm. Eduskuntatalon, Postitalon ja Metsätalon sisustussuunnittelussa.

Arttu Brummer oli yksi Teollisuustaiteen Liitto Ornamon puheenjohtajista. Taideteollisuusmuseossa on nähtävissä Brummerin lasitaiteilijana ja heraldikkona suunnittelemia töitä. Riihimäen Lasimuseossa on esillä Brummerin Jean Sibeliukselle syntymäpäivälahjaksi suunnittelema Finlandia-maljakko.

Ekholm Per Ole (s. 12.5.1893 Vaasa, k. 8.8.1973 Helsinki)

Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry:n yksi perustajajäsenistä, sihteeri 1935-1955, varapuheenjohtaja 1955-1956, puheenjohtaja 1956-1958. Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry perustettiin 8.5.1935 Helsingissä Ekholmin ja päätoimittaja Yrjö Ylänteen aloitteesta.

Ekholm pääsi ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta 1911. Hän opiskeli Helsingin Yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa 1911-1914. Yliopistossa Ekholm kuului uusimaalaiseen osakuntaan, joka toimi pohjanmaalaisen osakunnan tavoin merkittävänä tulevien jääkäreiden rekrytointipaikkana. 25-vuotias jääkärimajuri Ekholm palasi jääkäreiden pääjoukon mukana meriteitse Vaasaan 25.2.1918.

Ekholm teki työuransa Suomen puolustusvoimien vakinaisessa palveluksessa ja suojeluskuntajohdossa. Eversti Ekholm erosi Suomen puolustusvoimien vakinaisesta palvelusta vuonna 1945 ja toimi Saweco Oy:n toimitusjohtajana 1945-1954. Eläkevuosinaan Ekholm toimi yrittäjänä Tmi P.O. Ekholmissa.

Ekholmin tytär Eeva Uola auttoi isäänsä SJY:n käytännön hallinnollisten asioiden hoidossa. Myöhemmin Uola toimi myös SJY:n virallisena sihteerinä 1968-1973.

Fabritius Ernst Almar (s. 8.2.1874 Myrsylä, k. 12.8.1953 Helsinki)

Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry:n yksi perustajajäsenistä ja sen ensimmäisen hallituksen jäsen.

Fabritius pääsi ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta 1893. Valmistuttuaan maisteriksi 1897 Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteelliseltä osastolta hän jatkoi opintojaan lainopillisessa tiedekunnassa. Fabritius kuului uusimaalaiseen osakuntaan.

Fabritius toimi 1900-1903 Loviisassa Uudenmaan Pankin haarakonttorin johtajana sekä hoiti Sjökullan kartanon virkatalon ja maanviljelyskoulun talousasioita. Varsinaisen työuransa Fabritius teki eduskunnan ruotsinkielisen pikakirjoituskanslian päällikkönä 1919-1951. Fabritius kehitti uuden ruotsinkielisen version Gabelsbergerin pikakirjoitusjärjestelmästä.

Jusu Aarne Wilhelm (s. 1893 – k. 1949)

Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry:n yksi perustajajäsenistä ja sen ensimmäisen hallituksen rahastonhoitaja.

Majuri Jusu perusti legendaarisen ruokaravintolan Motin vuonna 1941 Helsingin suojeluskuntatalossa, joka sijaitsi Töölöntori 2:n ja Pohjoinen Hesperiankatu 15:n kulmassa.

Toimitusjohtaja Jusu piirrätti Motti Oy:n osakekirjat legendaarisella Erkki Tantulla, joka oli Suojeluskuntien Hakkapeliitta-lehden kuvittaja. Osakeantien jälkeen Jusun osuus yhtiöstä laski kymmenesosaan.

Motista kehittyi keidas herkkusuille, joille maistuivat niin liekitetyt vasikanmunuaiset kuin leivitetyt pässinkivekset. Kanta-asiakkaita mediatietojen mukaan olivat mm. marsalkka Carl Gustaf Mannerheim ja presidentit Pehr Evind Svinhufvud, Risto Ryti ja Urho Kekkonen.

A.W. Jusulla oli luottamustoimia mm. Suomen Ampujainliitossa ja Suomen Metsästysyhdistyksessä.

Ramstedt Gustav John (s. 22.10.1874 Tammisaari, k. 25.11.1950 Helsinki)

Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry:n yksi perustajajäsenistä ja sen enimmäinen puheenjohtaja 1935-1950 kuolemaansa saakka.

Ramstedt pääsi ylioppilaaksi Turun klassisesta lyseosta 1892. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa kreikkaa, latinaa ja hepreaa tavoitteenaan valmistua papiksi mutta pian löysi intohimonsa kielitieteestä ja sanskriitista. Filosofian tohtoriksi hän valmistui 27-vuotiaana vuonna 1901.

Gustav Ramstedtista tuli yksi merkittävimmistä suomalaisista tutkimusmatkailijoista, tiedemiehistä, kulttuurihenkilöistä ja diplomaateista. Hänen monipuolinen ja hämmästyttävä elämäntyönsä on 1940-luvulla dokumentoitu radio-ohjelmasarjan muodossa Yleisradion Elävään arkistoon sekä vuonna 1944 julkaistussa kirjassa ”Seitsemän retkeä Itään 1898-1912 ” ja vuonna 1950 julkaistussa ”Lähettiläänä Nipponissa – muistelmia vuosilta 1919-1929.”

Kielivirtuoosi Ramstedt määrättiin Suomen viralliseksi asianhoitajaksi Japaniin, Kiinaan ja Siamiin (nykyiseen Thaimaahan) asemapaikkanaan Tokio. Palattuaan Suomeen 1929 Ramstedt jatkoi Helsingin yliopistossa altalaisen kielitieteen professorin virassaan vuoteen 1941 saakka.

Suomalais-Japanilainen yhdistys perusti 1995 Ramstedt rahaston, jonne kerääntyneistä varoista yhdistys jakaa juhlavuosinaan yksi tai kaksi stipendiä suomalaisille nuorille jatko-opiskeluun tai tutkimukseen Japanissa. Ramstedt rahasto saa vastaanottaa lahjoituksia.

Salminen (o.s. Sario) Seere Maria (s. 6.5.1894 Vaasa, k. 13.4.1977 Helsinki)

Yksi Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry:n perustajajäsenistä ja sen ensimmäisen hallituksen varapuheenjohtaja.

Salminen kävi Vaasan suomalaisen tyttökoulun ja Helsingin suomalaisen jatko-opiston. Salminen oli tunnettu kirjailija, näytelmäkirjalija, pakinoitsija, elokuvakäsikirjoittaja ja suomentaja.

Työurallaan Salminen toimi Kansallis-Osake-Pankin (nykyinen Nordea) virkailijana ja Lontoossa Suomen suurlähetystön kanslia-apulaisena ja Uuden Suomen vakinaisena avustajana Lontoossa. Suomessa hän toimi toimittaja-pakinoitsijana Helsingin Sanomissa ja päätoimittajana Valituissa Paloissa. Salmisen runsaasta kirjallisesta tuotannosta syntyi useita kirjoja, näytelmäkäsikirjoituksia ja pakinakokoelmia. Yhdessä Elsa Soinin kanssa Salminen kirjoitti radiokuunnelmasarjan Suomisen perhe, jonka Suomen Filmiteollisuus Oy filmatisoi Lasse Pöystin tähdittämänä. 15 muutakin Suomi-filmiä perustuu Salmisen käsikirjoituksiin. Lisäksi tuottelias Salminen suomensi W. Somerset Maughamin, George Bernand Shawn ja Pearl S. Buckin teoksia.

Ylänne (ent. Dahlman) Yrjö Werner (s. 31.8.1888 Helsinki, k. 29.10.1971 Helsinki)

Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry perustettiin 8.5.1935 Yrjö Ylänteen ja Per Ole Ekholmin aloitteesta. Ylänne oli yhdistyksen ensimmäisen hallituksen jäsen.

Päätoimittaja, kirjailija, erämies ja kennelmies. Ylänne sai professorin arvonimen 1970. Työurallaan Ylänne toimi Uuden Suomettaren kotimaan osaston toimittajana ja eduskuntaselostajana 1914-1918, Suomen Kuvalehden toimitussihteerinä 1918-1927, Suojeluskuntien Hakkapeliitta -lehden päätoimittajana 18 vuoden ajan sekä Metsästys ja Kalastus -lehden päätoimittajana 1927-1944.

3.9.2017/SJY/AAK