Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry – SJY

Ikebana – kukkienasettelutaide

Kukkienasettelutaide oli aikoinaan yksinomaan pappien, samuraiden ja hoviylimystön yksinoikeutta eli ’miesten kulttuuria’. Vasta 1860-luvulla naisille myönnettiin virallisesti lupa opiskella ikebanaa.

Ikenobo on vanhin ikebanakoulu ja sen keskus toimii Kiotossa. Nykyinen suurmestari eli Iemoto Ikenobo Sen’ei on koulukunnan 45. johtaja suoraan alenevassa polvessa.

Ohara-koulun perustaja Unshin Ohara kehitti 1800-luvun lopulla maisemalliset laakean maljakon, moribana asetelmat.

Uudet opetusmetodit 1900-luvun alussa toivat ikebanan kaiken kansan keskuuteen.

Sogetsu-koulu edustaa modernia ikebana-koulukuntaa

Tämän päivän merkittävintä modernia koulukuntaa edustaa Sogetsu-koulu, jonka perusti Sofu Teshigahara vuonna 1927. Koulukunta pyrkii yksilöllisen ilmaisun kehittämiseen. Koulun motto on, että ikebanaa voi tehdä kuka tahansa, missä tahansa, mistä tahansa. Suomessa toimii Suomen Sogetsu-ikebana ry, joka on Japanin Sogetsu -ikebanakoulun opettajien taitoja ja osaamista tukeva yhdistys ja sen toiminnasta vastaavat Sogetsu Teachers’ Association (STA) -järjestön jäsenet.www.sogetsuikebanafinland.net

Kolmioajattelu on ikebanan keskeinen elementti

Ikebanan keskeisiin elementteihin kuuluu kolmioajattelu, samoin kuin ihmisen olemukseen kuuluu kolme eri ulottuvuutta: ruumis, sielu ja henki. Perinteisesti ikebanassa on kolme pääoksaa, esim. Sogetsu koulukunnan mukaan: SHIN – taivas, henki, tulevaisuus, SOE – ihminen, sielu, nykyisyys ja HIKAE – maa, menneisyys.

Säännöt määräävät asetelmien tekoa

Asetelmia tehdessä noudatetaan tiettyjä sääntöjä. Taitojen kehittyessä ikebana saa uusia muotoja ja taiteellinen vapaus tuo mukanaan uusia haasteita. Joskus asetelman lähtökohtana on vesi, kaartuvat tai suorat linjat, pintojen väri, maljakon muoto, tilan käyttö jne. Yleensä korostetaan pääoksaa, ei niinkään perinteistä kukan kauneutta. Kaikissa asetelmissa ei symboliikkaa ole lainkaan, vaan ne perustuvat tekijänsä mielikuvitukseen niin materiaalin hankinnassa kuin käyttämisessä.

Ikebana on tullut tutuksi suomalaisille jo 1930-luvulla, kun Kotiliesi lehdessä Tammikuu II 1936 oli näyttävä artikkeli ’Kukkien asettelua’.

Suomen ensimmäinen ikebanayhdistys perustettiin v. 1976

Suomeen perustettiin v. 1976 Ikebana International Helsinki Chapter rywww.ikebanayhdistys.net. Yhdistys kuuluu Tokiossa vuonna 1956 perustettuun Ikebana International järjestöön. Järjestö on eripuolilla maailmaa asuvien harrastajien ja eri koulukuntien yhteinen foorumi. Järjestön tunnuslause on “Friendship thorugh flowers” – ystävyyttä kukkien välityksellä. Suomessa on ikebanan harrastajia, jotka edustavat mm. seuraavia koulukuntia: Ikenobo, Ohara, Saga Goryu, Ichiyo ja Sogetsu.

Teksti ja asetelmat: Marketta Forsell, Sogetsu-ikebanaopettaja