Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry – SJY

Kulttuuri

Reiwa-aikakausi ja Japanin uusi keisari

kirjoittaja

1.4.2019 Japanissa pystyi aistimaan, että oli tapahtumassa jotain erityislaatuista. Suuri osa kansasta oli liimautunut televisioruutujen ääreen keskellä päivää – myös työnteon lomassa. Sähköinen odotuksen tunne johtui siitä, että käsillä oli historiallinen hetki: kuukauden päästä valtaistuimelle astuvan uuden keisarin myötä Japanin vaihtuvan aikakausinimen (gengō) paljastuminen. Edellisestä kerrasta oli ehtinyt vierähtää jo 30 vuotta, sitä edellisestä yli … Lue lisää

O-bonin viettoa Japanissa

kirjoittaja

Muualle muuttaneet japanilaiset palaavat säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa synnyinseudulleen eli he matkustavat joulukuun ja tammikuun vaihteessa viettämään uutta vuotta lapsuudenperheensä ja suvun parissa sekä kesällä he palaavat kotiseudulleen viettämään O-bonia. O-bonia vietetään alueesta riippuen joko heinäkuun tai elokuun puolessavälissä. Japanilaiset uskovat, että O-bonin aikaan esi-isät saapuvat vierailulle kotitaloihinsa. Kuten uuden vuodenkin aikaan, japanilaiset valmistelevat talonsa … Lue lisää

Nebuta Matsuri kansanjuhla Aomorissa

kirjoittaja

Puolitoistametriset pelottavat muinaisten soturien kasvot valaisevat yötaivasta. Ympärillä pauhaavat taiko (太鼓) rummut, kobue (小笛) huilut ja kane (鉦) kellot. Sadat miehet, naiset, pojat ja tytöt pukeutuneina perinteisiin matsuri– eli festivaalivaatteisiin laulavat rytmikkäästi ”rassera, rassera”. Nebuta Matsuri (ねぶた祭り) on sanoinkuvaamaton ja ikimuistoinen yhdistelmä taiteellisuutta, ääniä ja valoja.   Japanissa kesäaika on festivaalien, matsurien (祭), aikaa. Japanissa on runsaasti … Lue lisää

NIHONBUYŌ – perinteinen japanilainen tanssi

kirjoittaja

NIHONBUYŌ – perinteinen japanilainen tanssi Teksti ja kuvat: Mirja Männikkö Nihonbuyō (日本舞踊) voidaan kääntää kirjaimellisesti japanilaiseksi tai Japanin tanssiksi. Vaikka Japanissa on monia vanhoja ja perinteikkäitä tanssilajeja, termillä tarkoitetaan kuitenkin nimenomaan näyttämöllistettyä tanssimuotoa – suurin osa sen ohjelmistosta onkin peräisin kabukin tanssista eli kabukibuyōsta (歌舞伎舞踊). Historia Tanssi on kuulunut Japaniin jo muinaisuudesta lähtien: Kojikissa kerrotaan, … Lue lisää

Koton lumoissa

kirjoittaja

Sitar-tyyppinen kielisoitin koto (tai sō, kuten ammattilaiset yleensä soitinta kutsuvat) kuuluu kansainvälisesti tunnetuimpiin ja rakastetuimpiin japanilaisiin soittimiin. Se on itse asiassa myös ainoita perinteisessä japanilaisessa musiikissa käytettyjä alkujaankin japanilaisia soittimia: Japanissa oli nimittäin yksinkertaisia kotoja jo silloin, kun kiinalaistyyppinen, 13-kielinen koto saapui maahan gagaku-hovimusiikin (Kokoro 4/2014) mukana 500-luvulla. Soittimen pitkästä historiasta ja merkityksestä Japanissa kertoo … Lue lisää

Arkkitehti Jun Igarashin Eero Saarinen –kunnialuento

kirjoittaja

Kriteerit tulla kutsutuksi pitämään vuosittainen Eero Saarinen -luento ovat suhteellinen nuoruus arkkitehdin uralla, innovatiivisuus, eteenpäin katsovuus sekä tarpeeksi suuri määrä toteutuneita kohteita. Tämän perusteella on aivan selvää, että hokkaidolaisen Jun Igarashin valinta vuoden 2015 puhujaksi oli onnistunut. Hänen persoonalliset ja mieleenpainuvat työnsä sijoittuvat tällä hetkellä lähes kaikki Japanin pohjoisimmille alueille ja moni niistä on yksittäisen … Lue lisää

Kioton Hanatouro – kukkien ja valon tie -festivaali

kirjoittaja

Hiljaisina aikoina turistivirtojen ehtyessä, erityisesti ennen kirsikankukkien aikaa ja ennen tai jälkeen ruskan, turisteja houkutellaan Kiotoon erilaisilla festivaaleilla. Hanatouro -festivaali maaliskuussa ja joulukuussa on yksi tällaisista tapahtumista. Ensimmäinen Hanatouro järjestettiin vuonna 2003. Ajankohta vaihtelee vuosittain, lisätietoja on sivulla www.hanatouro.jp. Maaliskuinen “Hanatouro – kukkien ja valon tie” sijoittuu Kiotossa Higashiyaman kaupunginosaan, kun taas joulukuussa pidettävä Hanatouro risteilee … Lue lisää

Shintolaisuus ja Bushidō

kirjoittaja

Koska shintolaisuuden sanotaan olevan japanilaisen kulttuurin ydin, näyttäisi olevan olennaisen tärkeää tuntea shintolaisuuden perusteet voidakseen ymmärtää japanilaista kulttuuria. Shintolaisuudella ei ole tiettyä perustajaa eikä mitään oppia tai pyhiä kirjoituksia. Ei myöskään ole selvää, milloin ja miten shintolaisuudesta tuli uskonto. Näin ollen meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kääntyä suullisen perinteemme, Kojikin puoleen (Kojiki on Kalevalaan … Lue lisää

Awa odori festivaali Shikokun saarella

kirjoittaja

Kiertelin aikoinaan Helsingin Annantalossa Japani-päivänä ja jossain vaiheessa satuin tv:n ääreen, jossa näytettiin iskevän laulun tahdissa hauskasti tanssivaa väkijoukkoa. Näkyi solakoita kimonopukuisia naisia, iso kiinalaisen onnenkeksin näköinen hattu päässä, käsiään iloisesti vilkuttaen, sekä jalkojaan nostavia, kyyryssä viuhkaa heiluttavia muita tanssijoita. Mielenkiintoni heräsi ja jäin katsomaan… Opin, että kyseessä oli japanilainen awa odori -juhla. Näky jäi … Lue lisää

Sumo – loisteliaita seremonioita ja henkistä kaksinkamppailua

kirjoittaja

Japanilainen paini eli sumo on edelleen keisarikunnan seuratuimpia urheilulajeja, vaikka laji on viime vuosina ryvettynyt monissa skandaaleissa. Kymmenet sumopainijat ovat myöntäneet osallistuneensa laittomaan vedonlyöntiin ja muutaman ura on katkennut marihuanan hallussapidosta kiinnijäämiseen. Suurmestari Asashoryu joutui lopettamaan uransa jouduttuaan tappeluun yökerhon edustalla. Sumon viralliseen rankinglistaan (banzuke) kuuluu yli 700 painijaa ja viime vuosikymmenen aikana erityisesti ulkomaalaissyntyisten painijoiden (rikishi) määrä on … Lue lisää

Sakura – kirsikankukka

kirjoittaja

Sataa kirsikan kukkaslunta ja lumen kirsikankukkaa. Minä kysyn keväältä: lunta, kukkaa vai lunta? – Ise no Iratsume Krysanteemi on Japanin kansalliskukka mutta kirsikankukka ”Sakura” symboloi japanilaisten sielua. Kirsikankukkaa pidetään Japanissa myös hyveen ja kauneuden symbolina. Kirsikan kukkien aika on lyhyt ja kaunis noin viikon kestävä jakso niin kuin samuraiden mielestä elämänarvoisen elämänkin katsottiin olevan. Japaninkirsikka … Lue lisää

Iaidossa on särmää

kirjoittaja

Teipattu jumppasalin lattia, seinällä puolapuut kuten olla pitää. Mutta seinillä on myös tauluja, kanji-merkein kirjoitettuina (kendo, iaido, jodo) ja takaseinän keskellä juliste (kamiza), jossa kolmen pallon muodostama ympyrä symboloiden seuramme nimeä Ki-Ken-Tai-Ichi (sielu, keho, miekka yhtä). Olemme yhdessä Olympiastadionin aikaa nähneistä, mutta varsin toimivista saleista, jossa on juuri alkamassa perinteisen japanilaisen miekkailun, iaidon, treenit. Useita … Lue lisää

Aikuisopiskelijana Kiotossa

kirjoittaja

Kun aktiivisin työura jää taakse, elämä tarjoaa mahdollisuuksia johonkin uuteen. Yksi pitkäaikainen haaveeni oli ollut asua Japanissa ilman työpaineita ja perehtyä stressittömästi maan rikkaaseen perinnekulttuuriin. Sellaiseen olisin tarvinnut vapaata aikaa, jota ennen 65. ikävuottani ei yksinkertaisesti löytynyt. Saavutettuani viime vuonna eläkeiän päätin ryhtyä toteuttamaan haaveistani niin monta kuin ehtisin ja kykenisin. Olin käynyt Japanin entisessä … Lue lisää

Coming of Age – aikuisuuden juhla

kirjoittaja

Tammikuun toinen maanantai on kansallinen vapaapäivä, jolloin juhlitaan aikuisuutta. Juhlan kohteena ovat täysikäisyyden saavuttaneet tai pian saavuttavat 20-vuotiaat, joille asuinkunta järjestää juhla-seremonian. Tyttäreni Shiki kokoontui muiden ikäistensä kanssa Tokion Suginamin kunnantalolle, jossa hän tapasi myös ala- ja yläkoulun ystäviä. Juhlapäivänään tytöt pukeutuvat perinteisesti Furisode-nimiseen pitkähihaiseen kimonoon, ja pojat perinteiseen Hakama-kimonoon tai nykyaikaisesti pukuun. Furisode-kimonoa saa … Lue lisää

Oshogatsu – uuden vuoden vastaanottaminen Japanissa

kirjoittaja

Japanissa uuden vuoden (Oshogatsu お正月) juhlan valmistelut on Edo-aikakaudelta saakka aloitettu joulukuun 13 päivänä siksi, että vanhan perinteisen kalenterin mukaan kyseisen päivän (kishuku-nichi 鬼宿日) katsottiin olevan vapaa piruista ja paholaisista ja olevan lisäksi erityisen onnekas päivä kaikelle muulle paitsi häiden pitämiselle. Nykypäivän japanilaiset huomaavat uuden vuoden valmisteluiden alkaneen vasta havaitessaan, että liikkeenharjoittajat ovat koristelleet liikkeensä … Lue lisää

Bonseki – yksi japanilaisista perinteisistä taiteista

kirjoittaja

Bonseki (盆石) on yksi perinteisistä japanilaisista taiteista, jolla kuvataan neljää vuodenaikaa sijoittamalla luonnonkiviä ja valkoista hiekkaa lakatulle mustalle tarjottimelle (kooltaan noin 60 cm x 35 cm). Maisemia luodaan kivillä ja hiekalla käyttämällä sulkaa, pientä pellavasivellintä, lusikkaa, siivilää yms. Mustan ja valkoisen harmonia sekä asioiden yksinkertaisuus ja niukkuus ovat yhteisiä ominaisuuksia esimerkiksi waka-runon (和歌), sadon (茶道teeseremonia), … Lue lisää

Cosplay – rakkaudesta hahmoihin

kirjoittaja

Yksi japanilaisen populaarikulttuurin näkyvimpiä muotoja Suomessa on cosplay (コスプレ, kosupure, ”costume play”) eli manga-, anime-, peli- tai muiksi fiktiivisiksi hahmoiksi pukeutuminen. Suomen kielessä termi kääntyy usein myös pukuiluksi. Cosplayta harrastetaan pääasiassa japanilaiseen populaarikulttuuriin keskittyvissä tapahtumissa, coneissa (engl. convention), mutta cosplayharrastajat järjestävät myös keskenään tapaamisia joko kaveriporukan tai vaikkapa tietyn sarjan fanien kesken. Vaikka cosplay yleensä … Lue lisää

Yabusame – perinteinen japanilainen jousiammunta ratsain

kirjoittaja

Ennen tuliaseen keksimistä jousi ja nuoli oli maailmanlaajuisesti soturin ensisijainen kaukotaisteluväline. Jousta käytettiin ensin jalan ja vähitellen myös hevosen selästä ampumalla. Lyhyttä jousta käyttivät tehokkaasti sekä Tšingis- kaanin ratsujoukot että Pohjois-Amerikan intiaanit. Myös Japanissa jousesta tuli hyvin varhain ratsastavien sotureitten pääase. Erona muihin ratsastaviin soturikansoihin japanilainen soturi (bu-shi, sotilas-herrasmies, myöhemmin samurai) käytti kuitenkin pitkää jousta myös … Lue lisää

Shintolaisuus – uudenvuodenkortti japanilaisilta jumalilta

kirjoittaja

Tammikuussa saimme uudenvuodenkortin Japanista. Käänneltyäni korttia aikani tajusin, että sen oli lähettänyt Japanin kotimme läheisin shintolaispyhäkkö (jinja). Siis postia japanilaisilta jumalilta! Asuessamme Japanissa laitoimme kotiimme kotipyhäkön eli ”jumalahyllyn” (kami- dana) ja kutsuimme lähiseudun jumalat (ujikami) elämään sopusoinnussa kanssamme. Pyysimme läheisen pyhäkön (jinja) ”papin” tai mestarin (kannoushi) suorittamaan shintolaisen seremonian kodissamme. Hän neuvoi myös miten jumalia … Lue lisää

Japanilainen puutarha

kirjoittaja

Japanilainen puutarha Japanilaisen puutarhan alkuajoista ei ole tarkkaa tietoa.  Japanin vanhin kirjallisuus Nihonshoki kertoo hallitsijasta Umako Sogasta, joka 600-luvulla kaivoi pihaansa lammikon ja rakensi sen keskelle saaren. Alkuaikoinaan japanilaiset puutarhat olivat kaikki sommitelmaltaan samantyylisiä: niissä oli kivivuori, lampi, silta ja saari. Julkisten puistojen perinne puuttuu Japanista ja puutarhat ovat perinteisesti olleet osa yläluokan asumuksia tai … Lue lisää

Japanilainen muoti

kirjoittaja

Japanilaisen muodin taustat ja nykypäivä pähkinänkuoressa Vuosisatojen eristyksen jälkeen Japani avasi ovensa länsimaailmalle 1800-luvun puolivälissä. Tämä sysäsi Euroopassa liikkeelle uuden ismin jota kutsuttiin japonismiksi. Perinteiset japanilaiset ornamentit ja kuosit näkyivät muodissa, taiteessa ja arkkitehtuurissa. Vielä 1900-luvun taitteessa pariisilaiset muodinluojat kopioivat ahkerasti kimonon kaavaa suunnitellessaan päällystakkeja oopperaan ja muihin juhlaviin tilaisuuksiin. Siitä lähtien, vuorovaikutteisesti, myös länsimaalaisen … Lue lisää

Teeseremonia

kirjoittaja

Chadô, “teen tie”, on perinteinen japanilainen kulttuurimuoto, joka tunnetaan länsimaissa myös nimellä teeseremonia. Chadô muotoutui omaksi taiteekseen, “tieksi” (dô) 1400-1500-lukujen aikana ja sillä on merkittävä asema Japanin kulttuurihistoriassa. Teetaiteen keskeisimmät ajatukset kiteytyvät teemestari Sen Rikyûn (1522-1591) elämän työhön. Rikyûn kuoleman jälkeen hänen teetaiteen perintönsä jakautui hänen tyttärensä pojan poikien kesken kolmeen koulukuntaan:Omotesenke, Urasenke ja Mushanokôjisenke. Näistä … Lue lisää

Ikebana – kukkienasettelutaide

kirjoittaja

Kukkienasettelutaide oli aikoinaan yksinomaan pappien, samuraiden ja hoviylimystön yksinoikeutta eli ’miesten kulttuuria’. Vasta 1860-luvulla naisille myönnettiin virallisesti lupa opiskella ikebanaa. Ikenobo on vanhin ikebanakoulu ja sen keskus toimii Kiotossa. Nykyinen suurmestari eli Iemoto Ikenobo Sen’ei on koulukunnan 45. johtaja suoraan alenevassa polvessa. Ohara-koulun perustaja Unshin Ohara kehitti 1800-luvun lopulla maisemalliset laakean maljakon, moribana asetelmat. Uudet … Lue lisää

Mustaa teetä Shikokulta

kirjoittaja

Teet voidaan karkeasti jakaa valmistustapansa mukaan neljään perustyyppiin: 1) hapettamattomiin (vihreät teet), 2) puolihapetettuihin, joissa hapettuminen on keskeytetty (esim. kiinalaiset oolong-teet), 3) hapetettuihin, joita Japanissa kutsutaan punaiseksi teeksi (kôcha) ja lännessä usein mustaksi teeksi sekä 4) jälkifermentoituihin, jotka Itä-Aasiassa tunnetaan mustana teenä (esim. kiinalainen pu’er). Kaikkien näiden raaka-aineena on teepensaan (Camellia sinensis) lehdet. Japani tunnetaan … Lue lisää

Elämälle – Muistokonsertti Japanin katastrofin uhreille

kirjoittaja

Tuhoisa ja traaginen tapahtuma maaliskuussa 2011 riisti tuhansilta hengen ja jätti satojatuhansia kodittomiksi. Tapahtuma järkytti meitä kaikkia syvästi ja sai käyntiin spontaanisti maailmanlaajuisen tahdon auttaa. Tuolloin oli kaiken surun keskellä seisahduttavan upeaa huomata, millaisella uurastuksella ja tahdonvoimalla monet olivat hädän hetkellä valmiita puhaltamaan yhteen hiileen Japanissa tuhoista kärsineiden puolesta – niin Japanin sisällä kuin ulkopuolellakin. … Lue lisää

Shimotsukare – paikallisruoka Shimotsuken maakunnasta

kirjoittaja

Shimotsukare on pohjois-Kantōn suunnassa, erityisesti Tochigin prefektuurissa, esiintyvä paikallisruoka. Se on konstailematonta tavallisen väen ruokaa, jota Edo-kaudella (1603–1868 – suom. huom.) käytettiin nälän torjumiseen viljakadon sattuessa. Erikoisen nimen tarkkaa alkuperää ei tunneta. Nimen uskotaan olevan peräisin joko Tochigin prefektuurin entisestä nimestä Shimotsuken maakunta tai samankuuloisesta sumutsukari-ruokalajista. Ruokalajin uskotaan periytyneen sukupolvelta toiselle matriarkaalisesti. Koska daikon-retikoiden valmistelu … Lue lisää

Heavy Metal -festivaaleilla Tokiossa

kirjoittaja

Muutama sana taustalle. Minulle kesä on yhtä kuin purjehdus ja festivaalit. Puhutaan tällä kertaa jälkimmäisestä. Joka kesä tulee rämmittyä läpi viidestä kymmeneen festivaalia. On koettu Unkarin Szigetin seitsemän päivää kestävä villi meininki, Espanjan Primaverat, Japanin Summersonicissa on tullut todistettua Osakassa selkänsä murtaneen Mike Monroen keikka ja aurinkoisessa Tanskan Roskildessä tuli vietettyä tänä kesänä 11. kerta … Lue lisää

Izumi Tateno 77 -juhlavuoden tapahtumat

kirjoittaja

Lokakuussa 2013 77 vuotta täyttänyt Izumi Tateno on maaginen pianisti. Juuri muuta ei voi olla ajattelematta hänen konsertissaan, jossa yleisö ottaa esiintyjän vastaan ja lähettää tämän pois lavalta seisten. 77 on Japanissa arvostettu ikä, jonka uskotaan kertovan hyvin eletystä ja hyvää enteilevästä elämästä. Tatenon merkkivuotta juhlistetaan Japanissa lukuisin konsertein ja tapahtumin, mutta myös SJY halusi … Lue lisää

SJY:n 80-v. suomalais–japanilainen juhlakonsertti

kirjoittaja

Reippaasti yli 400-henkinen yleisö kokoontui keskiviikkoiltana 20.5. Suomalais-Japanilaisen Yhdistyksen 80-vuotiskonserttiin Helsingin Konservatorioon kuuntelemaan nuorten lahjakkaiden taiteilijoiden Lasse Lehtosen ja Kumi Lehtosen soittoa. Muusikot olivat jakaneet esityksensä siten, että Lasse soitti japanilaisten säveltäjien musiikkia ja Kumi puolestaan suomalaisten. Lopputulos oli erinomainen katsaus molempien maiden pianomusiikkiin. Konsertin ohjelma Lasse aloitti konsertin soittamalla pianolla Ryūichi Sakamoton modernin teoksen … Lue lisää